Kasvava kaupunki tarvitsee sujuvan liikenteen

Kirjoitimme Anni Sinnemäen ja Ville Ylikahrin kanssa kaupungin sujuvasta liikenteestä  

Helsinkiläiset liikkuvat monin eri tavoin. Kaupungin ääniin kuuluu ratikan kolahtelu, työmatkapyöräilijän vaihteiden naksahdus, auton odottava hurina liikennevaloissa ja metron nouseva lähtöääni. Liikenne on ääniä, mutta myös ruuhkaa, turhautumista ja melua.

Helsinki on kasvanut tällä vuosikymmenellä 45 000 asukkaalla. Samaan aikaan myös koko Helsingin seutu kasvaa.Tämä haastaa meidät miettimään liikenteen järjestämistä, jotta ihmiset pääsevät edelleen liikkumaan sujuvasti paikasta toiseen. Meidän on investoitava tulevalla valtuustokaudella voimakkaasti liikenteeseen tai muuten juutumme kaikki ruuhkiin. Samalla haluamme torjua ilmastonmuutosta, joten myös liikenteen päästöjä on vähennettävä.

Moni miettii, mitä joukkoliikenteen kehittäminen tarkoittaa autoilun kannalta. Moni tarvitsee autoa jokapäiväisessä liikkumisessaan tai vain nauttii ajamisesta. Joukkoliikenteen lisääminen sekä pyöräilyn ja kävelyn olosuhteiden parantaminen auttavat niitä, jotka autoilevat. Teemme tilaa kaupan logistiikalle, tavarankuljetukselle, huoltoajolle ja ammattiautoilijoille. Teemme tilaa ihmisille, joiden pitää liikkua autolla.

Helsingin kaltaisessa suurkaupungissa tarvitaan sujuvaa ja kattavaa joukkoliikennettä. Ja kun rakennamme kaupunkia, jossa mahdollisimman moni voi kävellä tai pyöräillä töihin, kouluun ja kauppaan, vähennämme kaikkein tehokkaimmin ruuhkia, melua ja saasteita. Tämä on kaikkien etu.

Helsingin seudun pahimmat ruuhkat ovat itse asiassa siellä, missä joukkoliikenne ei toimi, kuten Turunväylällä ja kehäteillä. Siksi Jokeri-pikaratikka ja muut poikittaista joukkoliikennettä parantavat hankkeet ovat niin tärkeitä. Samalla pystytään kaavoittamaan lisää asuntoja. Ilman Länsimetroa Etelä-Espooseen ei voitaisi rakentaa suunniteltuja koteja jopa 70 000 uudelle asukkaalle.

Aivan pian edessämme on suuria muutoksia liikkumisessa. Myös autoliikenne on murrosvaiheessa. Ilmanlaadun ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta on olennaista, että liikenne siirtyy sähköiseksi. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä reippaasti sekä joukkoliikenteessä että yksityisautoilussa.

HSL:n ensimmäiset sähköbussit ovat jo liikenteessä ja myös yksityisautoilu tulee sähköistymään autokannan uudistuessa. Sähköautoille pitää varata enemmän latauspisteitä.

Autoilusta on tulossa yhä äänettömämpää ja saasteettomampaa, mikä tekee kantakaupungissa asumisesta terveellisempää ja viihtyisämpää. Tämän takia myös kaupunkibulevardien varrelle voidaan rakentaa koteja.

Uudenlaiset matkoja yhdistävät taksit ja matkapalveluja kokonaisuuksina myyvät MaaS(Mobility as a Service)-yritykset haastavat perinteisen jaottelun yksityisautoiluun ja joukkoliikenteeseen.

Meidän on myös seurattava automaattiautojen nopeaa kehitystä. Voisiko olla niin, että jo kymmenen vuoden päästä kuljemme automaattitakseilla, emmekä enää omista omia autoja? Silloin kiistely kalliiden autopaikkojen rakentamisesta voidaan lopettaa.

Helsingissäkin on nähtävissä kulttuurinen muutos, jossa nuoret kaupunkilaiset eivät hanki itselleen autoja. HSL:n tekemän tutkimuksen mukaan vuodesta 2006 vuoteen 2012 auton omistaminen väheni merkittävästi alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä. Sen sijaan he haluavat asua sellaisilla alueilla, joilla joukkoliikenteen käyttö on helppoa ja sujuvaa.

Vaikka auton omistaminen vähenisikin, tarvitsemme jatkossakin toimivaa katuverkkoa, jotta seudun logistiikka pelaa ja ihmiset ja tavarat kulkevat sekä kaupungissa että vaikkapa satamista pois. Siksi uuden yleiskaavan toteuttamisessa onkin tärkeää turvata kaikkien liikkumismuotojen sujuvuus.

KUVA: Auton omistus ikäluokan mukaan Helsingissä 2006 ja 2012.

Anni Sinnemäki, pormestariehdokas
Elina Moisio, kaupunkisuunnitelulautakunnan jäsen
Ville Ylikahri, HSL:n hallituksen jäsen