Betonipuolueet ovat taas löytäneet toisensa. Kokoomus ja demarit olivat näköjään sopineet keskenään, että kaupunkisuunnittelautakunnassa sekä pyöräilyn edistämisohjelmaan että baanaverkkosuunnitelmaan kirjataan, miten kaikkien pyöräilysuunnitelmien yhteydessä poistuvat autopaikat pitää korvata. Kokoomus ehdotti sitä pyöräilyohjelmaan ja demarit baanoihin. Näköjään maaliskuuhun asti kesti vaalien alla herännyt pyöräilymyönteisyys.
Sehän on ihan mahdotonta, ettei välillä jouduttaisi tekemään yhteensoveltamista ja kompromisseja eri liikennemuotojen välillä. Liikennesuunnittelu on kuitenkin kokonaisuus. Välillä vaikkapa asukaspysäköintipaikkoja lisätään ja välillä vähennetään. Joskus asiat tapahtuvat hieman eri tahdissa. Töölöön on tulossa 700 paikan autohalli Töölöntorin alle. Pitääkö kaikkien töölöläisten pyöräilyolosuhteiden kehittäminen odottaa sitä, että halli on rakennettu? Paikkoja poistuisi vaivaiset parikymmentä ja Kinaporinkadulle tulee korvaavia paikkoja. Lisäksi Mäntymäen kentän ilmaiset paikat muutetaan piakkoin asukaspysäköintipaikoiksi, niitä on ihan sikana.
Kaupunkisuunnittelulautakunnassa keskusteltiin myös pyöräteiden paikasta. Pyöräilyssä erittäin tärkeää on turvallisuus. On suuria eroja onnettomuustilastoissa on sen suhteen, onko pyörätie ajotiellä vai jalkakäytävällä, yksisuuntaisina tai kaksisuuntaisina. ”Kaupunkisuunnitteluviraston ja Helsingin yliopiston (Pasanen & Räsänen) laskelman mukaan katujen varsilla kulkevilla pyöräteillä ja jalkakäytävillä sattuu ajokilometriä kohden enemmän onnettomuuksia kuin ajettaessa ajoradalla autojen seassa. ”
Lautakunnalle esitetyssä ehdotuksessa Mannerheimintielle suunnitellaan yksisuuntaisia pyöräkaistoja tien molemmille puolille. Suunnitellut yksisuuntaiset pyörätiet ovat tutkitusti selvästi turvallisempia ja sujuvampia kuin Helsingissä perinteisesti tehdyt kaksisuuntaiset pyörätiet. Onneksi lautakunta päätti hyvin erotellut pyörätiet perustaa kokoomuksen vastaesityksestä huolimatta.
Vasemmistoliitto ehdotti hyvin, että baanoja ja pyöräilyohjelmaa valmisteltaessa otetaan huomioon pyörätieverkon
laajentamisen alueelliseen tasapainoisuus ja että kiirehditään Itä-Helsingin pyörätieyhteyksien rakentamista. Tämä oli minusta oikein hyvä ehdotus.
Ilman konkreettisia tekoja ja pyöräilyolosuhteiden parantamista tavoitteen toteutuminen on mahdotonta. Nyt olisi se aika jolloin vaalilupaukset pitäisi lunastaa.
jari
06.03.2013Jäsen Niiranen on hyvin huolissaan perusteellisen vuorovaikutuksen tavasta, jolloin asukkaiden, as. oy:den, alueen yrittäjien, kaupunginosayhdistyksien ja kaupunginosan yrittäjäyhdistyksen kuuleminen pitäisi toteutua jo liikennesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Lisäksi hän kivijalkakauppojen ja asiakaspysäköinnin toteutumisesta (kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökset 5.3.2013). Huolet ovat oikeita, paitsi että jo tänä päivänä liikennesuunnitelmissakin on nähtävänä ajat ja tiedon niistä saa esim. sanomalehdistä ja kaupungin nettisivuilta.
Toivottavasti Niiranen on huolissaan myös muiden kuin Töölön asukasdemokratian+++ toteutumisesta, sillä hankkeita on vireillä Lauttasaaressa, Malminkartanossa, Jakomäessä, Vuosaaressa, Tapaninkylässä,… ja kaikissa näissä asukkaina, yrittäjinä ja kaupunginosa-aktiiveina on ihmisiä jotka eivät ole kuulleet vielä mitään tulevasta rakentamisesta. Kun näiden hankkeiden käsittelyn aika tulee, pöydälle ei yksinkertaisesti mahdu enää kaikki.
Myös huoli Manskun (välillä Postikatu-Runeberginkatu) huoltoliikenteen toteutumisesta on myös aiheellinen. Mutta mistä tila? Onko huoltoliikenne nyt se, minkä takia yksisuuntaista pyörätietä ei voi toteuttaa länsipuolelle, kun juuri se tila tarvitaan huoltoliikenteelle? Argumentit alkavat kuullostaa keksityiltä. Onko Manskulla ollut koskaan tuolla kohdalla huoltoliikenteelle muuta tilaa, kuin poikkikaduilla? tai tukkimalla laittomasti jalkakäytävä. Vai onko suunnitelmissa poistaa yksi ajokaista? Etelä-pohjois metrolla sekin onnistuisi, mutta nyt keskustelu on jo aika kaukana hyvistä, houkuttelevista ja turvallisista pyöräväylistä, mitä muissa euroopan kaupungeissa pidentään itsestään selvinä.
Priorisointijärjestys kun vaan ei ole: autoliikenne, tavaraliikenne, joukkoliikenne, jalankulku ja pyöräily.
Tsemppiä lautakuntatyöhön!