Yleiskaava ja luonto

Häviääkö Helsingin luonto vai voittaako, kun kaupunginvaltuusto hyväksyy uuden yleiskaavan?

Tällä hetkellä keskustellaan paljon Keskuspuistosta. Se on upea luontoalue, monen uhanalaisen lajin koti, jota pitää vaalia. Siellä asuu kettuja ja palokärkiä, muiden muassa. Keskuspuistossa on aarnia, haapoja, lehtoja, vanhaa ja uutta metsää. Keskuspuisto on kuitenkin vain yksi osa Helsingin upeaa luontoa.

Vihreiden taistelun tuloksena luontoa suojellaan yli 500 hehtaaria. Luontoa koskevasta kartasta tuli osittain oikeusvaikutteinen, eli sen asema on vahva. Metsäverkostosta tehtiin oikeusvaikutteinen pääkartan ohelle. Se auttaa turvaamaan ekologisia yhteyksiä. Kartalle on piirretty suojelualueet, joilla sijaitsevien suojeltujen luontoarvojen merkittävä heikentäminen on laitonta.

Puolueet neuvottelivat yleiskaavasta lautakunnassa. Saimme kiitettävän paljon palautetta eri puolilta kaupunkia. Sillä olikin suuri vaikutus. Munkkivuoren metsää säästettiin. Rakentamista vähennettiin Keskuspuistosta ehdotukseen verrattuna puolet. Vantaanjokilaaksossa Veräjänmäen alueella sekä Uutelassa ja Tuomarinkylässä vähennettiin rakentamista. Tuomarinkylän ja Kivinokan kehittämistä jatketaan yhdessä käyttäjien kanssa. Vartiosaarihan on erillään tästä yleiskaavasta ja siitä äänestään samassa valtuuston kokouksessa kuin yleiskaavasta. Äänestin lautakunnassa sen puolesta, että se säilytettäisiin viher- ja virkistyskäytössä. Samoin äänestivät kaikki vihreät kaupunginhallituksessa.

Lauttasaaren, kotisaareni rakentaminen ehdotuksessa on ylimitoitettua. Sainkin onneksi uuden viheryhteyden Kotkavuoren läpi ja vähennettyä merentäyttöihin perustuvaa rakentamista Lauttasaaren rannoilta useita hehtaareja.

Yksittäisten luontokohteiden lisäksi luonnon kannalta tärkeää on koko kaava itsessään. Kaupunkia väkivaltaisesti halkovat moottoritiet tullaan muuttamaan kaduiksi. Kadulla on pienemmät nopeudet, siten vähemmän saasteita ja melua. Siksi niiden varrelle voidaan rakentaa asuntoja ja toimitiloja. Jatkossa tulemme näkemään, miten autojen sijaan kaupunkibulevardeilla kulkevat pikaratikat ja pyörät. Suurin osa uudesta rakentamisesta tulee bulevardien varrelle sekä tiivistämällä jo olemassa olevaa rakentamista. Näin pystytään säästämään mahdollisimman paljon luontoa ja metsää.

Ongelmiakin yleiskaavassa edelleen on. Keskuspuiston eteläosissa nostetaan tikun nokkaan taas Lääkärinkadun alue, josta on aikaisemminkin kiistelty. Ramsinniemi on hieno paikka, jolle en toivoisi rakennettavan. Uutelan kanavan ympäriltä poistettiin jo rakentamista, mutta tehtiinkö riittävästi. Mutta, yleiskaavassa on kyse suunnittelun suuntaviivoista. Joka ikinen alue tulee vielä tarkempaan käsittelyyn, asemakaavoina, jolloin taistelu Helsingin luonnon puolesta jatkuu.

Entä sitten se Keskuspuisto. Sekään ei ole yksi alue. Se on monta erilaista paikkaa. Se on Töölönlahti, se on Maunulanpuisto, se on Pirkkolanmetsä, se on Paloheinä ja Haltiala. Se on myös Ruskeasuon alue ja Laakson kenttä. Ainutlaatuisten luontoalueiden lisäksi Keskuspuisto on myös Hämeenlinnanväylän vartta, rakennettuja liikuntakeskuksia, ja esimerkiksi eläinten hautausmaa ja uurnalehto.

On helppo sanoa, että ei palaakaan Keskuspuistosta. On monia paikkoja, joista ei saa ottaa palaakaan. Herkät alueet ovat jo nyt liian kapeita. Mutta Keskuspuistoa on myös Metsälän liittymä ja Hämeenlinnanväylän varsi. Entä jos talorivi väylän varressa vähentäisi Keskuspuiston melua? Minulle metsäkokemuksessa tärkeää on nähdä metsää joka puolella ja aistia sen äänet ja tuoksut. Sitä tunnetta en saa Pirkkolan urheilupuiston kohdalla, väylän vieressä.

Osa tosin ei halua Keskuspuistoon lisää käyttäjiä. Onhan myös niin, että mitä enemmän siellä on väkeä, sitä enemmän luonto kuluu. Haluaisin silti itse, että mahdollisimman moni pääsee nauttimaan Keskuspuiston ainutlaatuisesta luonnosta.

Viimeisimmässä vaiheessa, kaupunginhallituksessa enemmistö lisäsi vielä sitovan kohdan päätökseen, jossa taataan se, että Keskuspuisto säilyy mahdollisimman laajana. Se sitoo valmistelun tästä eteenpäin niin, että bulevardi toteutetaan mahdollisimman vähäisellä rakentamisella, pitäen Keskuspuisto laajana. On aivan selvää, että tätä tullaan vahtimaan haukan lailla.

Kokouksessa Vasemmistoliitto teki oman ehdotuksensa. Se ehdotus käytännössä kaataisi koko yleiskaavan. Näin käy, koska se poistaa yhden kaupunkibulevardin ja uhkaa paria pikaraitiotietä sekä tuhansia koteja. Kukaan ei ole kyennyt aukottomasti esittämään, etteikö näin suuri muutos kaataisi koko ehdotuksen valituksiin ja siihen, etteivät kaupunkilaiset päässeet sitä kommentoimaan asianmukaisesti.

Miksi kaavaa ei saa kaataa? Edellisen kaavan mahdollistamat kodit on nyt rakennettu. Uusia helsinkiläisiä syntyy ja muuttaa koko ajan. Asuntojen hintojen nousu on pakko pysäyttää. Muuten lapsemme eivät voi asua Helsingissä tulevaisuudessa.

Mikä siis on lopputulos? Voittaako vai häviääkö Helsingin luonto? Minun arvioni on, että se voittaa. Kokonaisuutena. Helsingin suunnitteluperiaatteet säilyvät: viher- ja virkistysalueita kehitetään, merellisyyttä korostetaan, rantoja pitkin pitää päästä kävelemään.

Yleiskaavan perusteella ei kaadeta vielä yhtään puuta. Vihreät jatkavat taisteluaan luonnon puolesta Helsingissä.