Häviääkö Helsingin luonto vai voittaako, kun kaupunginvaltuusto hyväksyy uuden yleiskaavan?
Tällä hetkellä keskustellaan paljon Keskuspuistosta. Se on upea luontoalue, monen uhanalaisen lajin koti, jota pitää vaalia. Siellä asuu kettuja ja palokärkiä, muiden muassa. Keskuspuistossa on aarnia, haapoja, lehtoja, vanhaa ja uutta metsää. Keskuspuisto on kuitenkin vain yksi osa Helsingin upeaa luontoa.
Vihreiden taistelun tuloksena luontoa suojellaan yli 500 hehtaaria. Luontoa koskevasta kartasta tuli osittain oikeusvaikutteinen, eli sen asema on vahva. Metsäverkostosta tehtiin oikeusvaikutteinen pääkartan ohelle. Se auttaa turvaamaan ekologisia yhteyksiä. Kartalle on piirretty suojelualueet, joilla sijaitsevien suojeltujen luontoarvojen merkittävä heikentäminen on laitonta.
Puolueet neuvottelivat yleiskaavasta lautakunnassa. Saimme kiitettävän paljon palautetta eri puolilta kaupunkia. Sillä olikin suuri vaikutus. Munkkivuoren metsää säästettiin. Rakentamista vähennettiin Keskuspuistosta ehdotukseen verrattuna puolet. Vantaanjokilaaksossa Veräjänmäen alueella sekä Uutelassa ja Tuomarinkylässä vähennettiin rakentamista. Tuomarinkylän ja Kivinokan kehittämistä jatketaan yhdessä käyttäjien kanssa. Vartiosaarihan on erillään tästä yleiskaavasta ja siitä äänestään samassa valtuuston kokouksessa kuin yleiskaavasta. Äänestin lautakunnassa sen puolesta, että se säilytettäisiin viher- ja virkistyskäytössä. Samoin äänestivät kaikki vihreät kaupunginhallituksessa.
Lauttasaaren, kotisaareni rakentaminen ehdotuksessa on ylimitoitettua. Sainkin onneksi uuden viheryhteyden Kotkavuoren läpi ja vähennettyä merentäyttöihin perustuvaa rakentamista Lauttasaaren rannoilta useita hehtaareja.
Yksittäisten luontokohteiden lisäksi luonnon kannalta tärkeää on koko kaava itsessään. Kaupunkia väkivaltaisesti halkovat moottoritiet tullaan muuttamaan kaduiksi. Kadulla on pienemmät nopeudet, siten vähemmän saasteita ja melua. Siksi niiden varrelle voidaan rakentaa asuntoja ja toimitiloja. Jatkossa tulemme näkemään, miten autojen sijaan kaupunkibulevardeilla kulkevat pikaratikat ja pyörät. Suurin osa uudesta rakentamisesta tulee bulevardien varrelle sekä tiivistämällä jo olemassa olevaa rakentamista. Näin pystytään säästämään mahdollisimman paljon luontoa ja metsää.
Ongelmiakin yleiskaavassa edelleen on. Keskuspuiston eteläosissa nostetaan tikun nokkaan taas Lääkärinkadun alue, josta on aikaisemminkin kiistelty. Ramsinniemi on hieno paikka, jolle en toivoisi rakennettavan. Uutelan kanavan ympäriltä poistettiin jo rakentamista, mutta tehtiinkö riittävästi. Mutta, yleiskaavassa on kyse suunnittelun suuntaviivoista. Joka ikinen alue tulee vielä tarkempaan käsittelyyn, asemakaavoina, jolloin taistelu Helsingin luonnon puolesta jatkuu.
Entä sitten se Keskuspuisto. Sekään ei ole yksi alue. Se on monta erilaista paikkaa. Se on Töölönlahti, se on Maunulanpuisto, se on Pirkkolanmetsä, se on Paloheinä ja Haltiala. Se on myös Ruskeasuon alue ja Laakson kenttä. Ainutlaatuisten luontoalueiden lisäksi Keskuspuisto on myös Hämeenlinnanväylän vartta, rakennettuja liikuntakeskuksia, ja esimerkiksi eläinten hautausmaa ja uurnalehto.
On helppo sanoa, että ei palaakaan Keskuspuistosta. On monia paikkoja, joista ei saa ottaa palaakaan. Herkät alueet ovat jo nyt liian kapeita. Mutta Keskuspuistoa on myös Metsälän liittymä ja Hämeenlinnanväylän varsi. Entä jos talorivi väylän varressa vähentäisi Keskuspuiston melua? Minulle metsäkokemuksessa tärkeää on nähdä metsää joka puolella ja aistia sen äänet ja tuoksut. Sitä tunnetta en saa Pirkkolan urheilupuiston kohdalla, väylän vieressä.
Osa tosin ei halua Keskuspuistoon lisää käyttäjiä. Onhan myös niin, että mitä enemmän siellä on väkeä, sitä enemmän luonto kuluu. Haluaisin silti itse, että mahdollisimman moni pääsee nauttimaan Keskuspuiston ainutlaatuisesta luonnosta.
Viimeisimmässä vaiheessa, kaupunginhallituksessa enemmistö lisäsi vielä sitovan kohdan päätökseen, jossa taataan se, että Keskuspuisto säilyy mahdollisimman laajana. Se sitoo valmistelun tästä eteenpäin niin, että bulevardi toteutetaan mahdollisimman vähäisellä rakentamisella, pitäen Keskuspuisto laajana. On aivan selvää, että tätä tullaan vahtimaan haukan lailla.
Kokouksessa Vasemmistoliitto teki oman ehdotuksensa. Se ehdotus käytännössä kaataisi koko yleiskaavan. Näin käy, koska se poistaa yhden kaupunkibulevardin ja uhkaa paria pikaraitiotietä sekä tuhansia koteja. Kukaan ei ole kyennyt aukottomasti esittämään, etteikö näin suuri muutos kaataisi koko ehdotuksen valituksiin ja siihen, etteivät kaupunkilaiset päässeet sitä kommentoimaan asianmukaisesti.
Miksi kaavaa ei saa kaataa? Edellisen kaavan mahdollistamat kodit on nyt rakennettu. Uusia helsinkiläisiä syntyy ja muuttaa koko ajan. Asuntojen hintojen nousu on pakko pysäyttää. Muuten lapsemme eivät voi asua Helsingissä tulevaisuudessa.
Mikä siis on lopputulos? Voittaako vai häviääkö Helsingin luonto? Minun arvioni on, että se voittaa. Kokonaisuutena. Helsingin suunnitteluperiaatteet säilyvät: viher- ja virkistysalueita kehitetään, merellisyyttä korostetaan, rantoja pitkin pitää päästä kävelemään.
Yleiskaavan perusteella ei kaadeta vielä yhtään puuta. Vihreät jatkavat taisteluaan luonnon puolesta Helsingissä.
Comments
20 responses to “Yleiskaava ja luonto”
Hei.
On tragikoomista ja surullista lukea tällaista tekstiä vihreiden edustajalta. En tiedä oletko
lukenut puolueen ohjelmaa jossa todetaan mm. Että kaikissa tilanteissa luontoarvoista
pidetään kiinni. Nyt ollaan rakentamassa 20% kaupungin viheralueista, mikä
lienee lajissaan maailmanennätys. Ihmettelen kantaasi että vihreät taistelevat
viheralueiden ja Keskuspuiston puolesta kun tosiasiassa olette hyväksymässä
Yleiskaavan joka on teidän alullepanema. Jos olisitte halunneet säilyttää
esim Keskuspuiston olisitte helposti estäneet sen kieltäytymällä siitä.
Ja kaikki reaalimaailman ihmiset tietävät,että kaavan hyväksymisen jälkeen ei tule enää
mitään myönnytyksiä. Siitä pitävät huolen rakennusliikkeet jotka kyllä kytköksillään
hoitavt niille myönteiset päätökset kulissien takana.
Ja kauniit ajatuksenne vihreämmästä kaupungista ovat myöskin utopiaa.
Satojen tuhansien ihmisten asuttaminen julkisen liikenteen käyttjäjiksi ei todellakaan ole
reaalimaailmasta. Liikennemäärät tulevat kasvamaan radikaalisesti koska näihin
noin 500000e maksaviin asuntoihin muuttaa selllaisa ihmisiä,joilla on vähintään kaksi autoa. Heillä on kesämökit,golf-lasketteluharrastukset ym ja he liikkuvat autoilla.
Kun se vaan on niin ,että ne työpaikat,marketit ja harrastuspaikat eivät vaan satu
olemaan tavoitettavissa julkisilla välineillä. Ja mikään kansainvälinen tutkimus ei
tue väitettäsi että hinnat pysyvät kurissa kun uusia asuntoja rakennetaan enemmän
vaan kaikissa suurkaupugeissa on käynyt toisinpäin.
Lisäksi tunnen henkilökohtaisesti useita rakennusliikkeiden oedustajia, jotka ovat kertoneet että asuntoja ei koskaan rakenneta ns varastoon koska hintojennousu voi
pysähtyä. Lisäksi he jakavat uusrakentamisen sulassa sovussa.
Ja edelleenkin kysyn: oletko varma että Helsingiläiset haluavat tänne viheralueille
asuntoja? Ja haluavatko he tänne lisää ruuhkia ja saasteita?
Tosiasiassa hyväksyessänne kaavan ja viherlueiden rakentamisen ainoat voittajat
ovat rakennusliikket . Ja suurimmat häviäjät ovat tavallliset ihmiset. Ja luonto.
Teidän puheita ei juuri erota enää kokoomuksen ja rahamaailman puheista.
Te olette pettäneet minut ja kymmenet tuhannet muut ihmiset takinkäänöksellänne.
Me kuitenkin jatkamme taistelua vihreyden puolesta ja tiedän että uutta viherpuoluetta
ollaan perustamassa kulissien takana nopealla aikataululla.
Olen ollut kymmeniä vuosia teidän vankkumaton tukija. Eilen jätin eroilmoituksen
ja siitä en ole iloinen. Kuitenkin periaatteistani en luovu ja tulen puolustamaan
luontoa entistäkin voimakkaammin tulevaisuudessa muita keinoja käyttämällä.
Paljon olen teiltä saanut mistä olen kiitollinen. Nyt kuitenkin kaikki romahti ja
olen surullinen.
Ymmärrän huolesi mutta missään nimessä ei olla rakentamssa viidennestä viheralueista. Se on väärinkäsitys joka syntyy kun lukee pikseleitä väärin.
Tässä virasto oikaisee asiaa. Lisää tässä linkissä
https://www.facebook.com/helsinkisuunnittelee/posts/1146938415388363
Olen myös hyvin pahoillani, jos tästä kaavasta liikkuvat väärät tiedot ovat saaneet sinut menettämään uskosi Vihreiden politiikkaan. Tosiaan, vielä kerran, viidennestä viheralueista ei olla rakentamssa.
Elina hei, kirjoituksesi on nyt hieman epätarkka…. viittaat kaupunkilaisten antaman palautteen vaikutuksiin ja suunnitellun rakentamisen vähentämiseen Tuomarinkylän osalta. Mutta Tuomarinkylässähän kävi täsmälleen päinvastoin. Lautakuntanne toi kyllä näyttävästi esiin Tuomarinkylän suojellulta alueelta poistetut neljä pikseliä, mutta samalla kasvatitte roimasti Tuomarinkylän täydennysrakentamisen mittakaavaa, noin 2500:sta uudesta asukkaasta 3800-7500 asukkaaseen. Tätä ei toki kerrottu missään ksv:n tai lautakuntanne aineistoissa, vaan tuli ilmi vasta kun itse laskimme pikselit ja niiden värimuutokset yhteen: http://www.tuomarinkyla.com/pro-tuomarinkyla/rakentamismaaralaskelma/
Siinä on käsittääkseni ollut yritys löytää yhteistyössä tavat, joilla tulevan hyvän joukkoliikenneyhteyden varteen voidaan rakentaa ja samalla säästää ne arimmat alueet joista olette ansiokkaasti puhuneet.
Minusta sekin on tärkeä kirjaus, että harrastustoiminnan edellytykset turvataan.
Elina, mikä paniikkivaihde sinulla oikein on, kun täytyy näin rankasti sumuttaa: Ensin vihreiden johdolla tehdään visiot ja luonnokset, joissa viheralueiden ja arvokkaiden luontoalueiden määrää vähennetään, ja sitten kehut kuinka vihreiden taistelun tuloksena näitä alueita säästetään, kun pikkuisen vähentävät näitä itse ehdottamiaan rakentamisalueita. Väität että Keskuspuistosta vähennettiin rakentamista puoleen, kun sieltä poistettiin 12 pikseliä ja jätettiin 50. Väität että Keskuspuiston säästäminen rakentamiselta johtaisi yleiskaavan palauttamiseen, vaikka johtavien professoritasoisten asiantuntijoiden mukaan näin ei ole. Kai olet lukenut nämä lausunnot? Väität että Arhinmäki olisi esittänyt Hämeenlinnan kaupunkibulevardin poistamista, vaikka näin ei ole.
Sitä se käytännössä tarkoittaa. Tasan puolet asiantuntijoista sanoo että näin on. Merkittävät muutokset, jollainen vasemmistoliiton ehdotus on, tarkoittaa että kaavasta valitetaan koska siihen ei ole esimerkiksi järjestetty asianmukaista kuulemista. Siksi on suuri riski, että se kaatuu. Tällä ei saa hämätä itseään eikä muita.
Ensimmäisiin luonnoksiin laskettuna rakentamista on vähennetty Keskuspuistosta noin puolet.
Jos mennään sen Vistran suunnitelman mukaan, johon kaupunginhallituksen kirjaus viittaa, se vähentää noin kymmenen pikseliä rakentamista.
Kettuja ja palokärkiä pitää suojella, ja aarnipuita ja lehtoja. Ja sen lisäksi pitäisi suojella vielä vähän ihmistäkin. Kaupungin päättäjien tulisi nykyisessä rakentamisvimmassaan ymmärtää, että kasvava kaupunki tarvitsee myös hienot viheralueensa.
Aivan samaa mieltä. Mutta en vastusta kapeaa rakentamista joihinkin kohtiin Hämeenlinnanväylän uutta Bulevardia. Se tekisi Keskuspuistosta hiljaisemman. Sen sijaan kapeat alueet kuten Pirkkolassa pitäisi pitää siten että katu rajautuu puistoon edelleen.
Kaupunginhallituksen hyväksymän lausuman mukaan Keskuspuisto ja asuntorakentaminen sovitetaan yhteen niin, että Keskuspuisto säilyy mahdollisimman laajana.
Keskuspuisto säilyy mahdollisimman laajana siten, että Hakamäentien ja Kehä 1:n välillä puiston raja säilytetään ennallaan. Ei kai missään ole sanottu, etteikö bulevardin toisella reunalla voi olla puistoa.
Aivan samaa mieltä. Onhan mm. Sibeliuspuisto sellainen, että katu sen kohdalla rajautuu puistoon.
Kaupunkibulevardien kannattajat esittävät massiivista rakentamista Keskuspuiston reuna-alueille ja syvälle puistoon. Metsän virkistyskäyttö kuulemma vain paranee, kun uudet korttelit toimivat Hämeenlinnanväylän melusuojana.
Keskuspuiston käyttäjien mielestä olisi parempi parantaa metsän virkistyskäyttöä metsät säilyttämällä kuin asuntoja rakentamalla. Ja mikäänhän ei estä rakentamasta metsän reunaan meluaitaa, jos kaupunkisuunnittelijat ovat liikenteen melusta huolissaan.
Olen tästä tulkinnasta eri mieltä. Juuri kaupunginhallitus hyväksyi lisäyksen, että Keskuspuistoon rakennetaan mahdollisimman vähän. Minulle se tarkoittaa vaikkapa yhtä taloriviä tai korttelia väylän varteen. Ja herkillä alueille katu voi rajautua puistoon, ettei ekologinen käytävä kapeudu. Kuten nytkin on. Minusta pikseliesitys hämää ja on muutenkin tulkittu tässä pahimman mahdollisen kautta.
Lääkärinkadun reunan rakentaminen Keskuspuistoon on tosiaan noussut yleiskaavassa taas uudelleen esiin. Itse asiassa rakennusalue on entisestään suurentunut, kun uudessa yleiskaavassa koko Keskuspuiston metsäalueen eteläinen osa Lääkärinkadulta Ruskeasuolle on merkitty rakennusalueeksi.
Tämä metsä on Meilahden ja koko Töölön alueen portti Keskuspuistoon, eikä sinne pidä ryhtyä kaavoittamaan mitään uudisrakennuksia. Ne hävittäisivät koko Keskuspuiston länsireunan siltä kohdalta.
Olen kanssasi samaa mieltä. Tämä kohta minua suuresti edelleen harmittaa yleiskaavassa. Sitähän yritettiin jo aikaisemminkin rakentaa mutta silloin se onnistuttiin torppaamaan. Tähän uskon edelleen: sen luontoarvot ovat niin kiistattomat, että se tulee käytännössä pysäyttämään suunnittelun.
On helppo sanoa, että ei palaakaan Keskuspuistosta, sillä Keskuspuistollahan on jo nykyisen asemakaavan mukaiset rajat. Niitä on jo aikojen saatossa tarpeeksi nakerrettu erilaisiin tarkoituksiin.
Minusta se ei ole helppoa. Onko Metsälän liittymä sinusta hyvää Keskuspuistoa, entäpä moottoritieväylän varsi. Minusta Keskuspuistoa voi myös kehittää.
Tämän yleiskaavan saa kaataa. Sitten pitää tehdä uusi, jossa Keskuspuisto on säilytetty. Se on niin arvokas kokonaisuus, että sitä ei saa ottaa mukaan lehmänkauppoihin ja kompromissitalkoihin. On miljoona muuta mahdollisuutta sijoittaa tulevaisuuden asukkaat ja luoda Helsingistä viihtyisä kaupunki. Uusiksi vaan suunnitelmat, tämä ei kelpaa minulle eikä lapsenlapsilleni.
Pidän kaavan kaatamista kamalana ajatuksena. Ensinnäkin, mikä takaa, että uusi valmisteltava kaava olisi tältä osin parempi? Entä jos se olisi huonompi? Nytkin jo, tämän taistelun tuloksena, on poistettu noin puolet alkuperäisissä luonnoksissa Keskuspuistossa ollutta asumista. Lisäksi, se jälkeen asuntojen hinnat jatkavat nousuaan Helsingissä, koska edellisen yleiskaavan mahdollistamat kodit on jo rakennettu. Se on todellakin tilanne, että lapsillemme ei tule olemaan koteja
Kaavakäsittelyn aikana on kuulemma poistettu noin puolet alkuperäisissä luonnoksissa Keskuspuistossa ollutta asumista. Se vain osoittaa millaisella asenteella kaupunkisuunnitteluvirasto on lähtenyt Keskuspuistoa ja kaupungin muita viheralueita rakentamaan. Kun esitetään ihan päättömiä, niin muutama pikseli voidaan sitten jostain tinkiäkin.
Sama pätee myös yleiskaavan yleisemminkin. Koko kaava perustuu epärealistisiin väestöennusteisiin, kun sen pohjaksi on valittu kaikista kehitysvaihtoehdoista suurin. Lisäksi kaavavaranto kaavassa on kaksinkertainen, ja myös asumisväljyys ja toimistotilamitoitus perustuvat ylimitoitettuihin tavoitearvoihin.