Jätkäsaaressa Länsisataman matkustajaterminaalin muutos. Hanke on kallis, 130 miljoonaa euroa, eikä millään muotoa mukana valtuuston hyväksymässä investointikatossa. Kansi on puolet näistä kustannuksista. Tämä jäi vielä viikoksi pöydälle.
Roihuvuoren pohjoisrinteen uudet asunnot. Alue tarvitsisi kohtuuhintaisia perheasuntoja. Ehdotuksessa yhtenäinen viheralue halkaistaan keskeltä kahtia. Viheralueen säilyttämisestä on käyty keskustelua. Tässä oli sekä heitä, joiden mielestä olisi rakennettava enemmän ja sitten heitä, joiden mielestä tässä on liikaa. Hyväksyttiin siis ehdotuksen mukaan.
Tarkistettu esitys Siilitien ja Kettutien alueen asemakaavan muutokseksi. Muistutukset tyrmäävät yhteistilan poistamisen koska päätöksiä uuden metroaseman rakentamisesta ei olla tehty. Viimeksi kun asiaa käsiteltiin, lautakunta kyllä lisäsi päätökseen jo viime kerralla sen, että tiloja ei tule poistaa, ennen kuin uudet tilat ovat olemassa. Se on siis kaavamääräyksissä mukana. Esityksen mukaan päätettiin.
Tarkistettu esitys Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueiden asemakaavan muutokseksi. Pakilan siirtolapuutarha-alueesta on poistettu edellisessä ehdotuksessa ollut tie metsän reunassa koska Lystikukkulan metsässä on suojeltuja lepakoita. Asia jäi viikoksi pöydälle vasemmistoliiton pyynnöstä.
Pitäjänmäen yritysalueen maankäytön muutosperiaatteet. Pääosa nykyisistä toimitila- ja teollisuustonteista on periaatekartassa osoitettu edelleen työpaikkakäyttöön. Alue on iso ja tämä on kyllä sääli. Pitäjänmäen yrittäjät haluavat alueelle lisää asuntoja. Tätä suunnitelmaa pitää kyllä vielä hioa. Jäi siksi viikoksi pöydälle Vihreiden pyynnöstä.
Pöydällä ovat olleet viime viikon pysäköintiasiat: Pysäköintipolitiikan asukaspysäköinnin hintaa koskevat päätökset sekä kaikkien vyöhykkeiden yrityspysäköintitunnuksen käyttöönotto, Asukaspysäköintilaitostunnuksen käyttöönotto, Asukas- ja yrityspysäköinnin laajentaminen uusille alueille (Munkkiniemi ja Lauttasaari). Kuten viime viikolla jo ajattelin, ehdotukset ovat minusta hyviä. Päätökset menivät esittelyn mukaan, ei muutoksia.
Mannerheimintien liikennesuunnitelma välillä Reijolankatu Nordenskiöldinkatu jäi viime viikolla pöydälle. Hyvä suunnitelma. Pyörätiesuunnitelmaa jatketaan, yksisuuntaisia, 2,5 metriä leveitä ja kolmessa tasossa eli pyöräily on eroteltu reunakivellä omalle tasolleen niin autoista kuin jalankulustakin. Kokoomus pyysi vielä viikoksi pöydälle.
Kehä II:n jatkeen vaikutusalueen liikenneverkkoselvitys merkittiin tiedoksi. Tässä selvitettiin liikenneverkon kehittämistarpeet, mikäli Kehä II:n jatkeen toteutuminen siirtyy kauemmas tulevaisuuteen. Ensimmäiset toimet ovat Espoon ja Vantaan puolella. Helsingissä tarvitaan Hämeenlinnanväylän lisäkaistoja ja Vihdintielle vähän parantamista. Jos kehä II:n jatketta ei tehdä, Espoon ja Vantaan välisten joukkoliikennematkojen määrä kasvaa 100 % ja henkilöautomatkojen määrä yli 50 % vuoteen 2035 mennessä. Henkilöautoliikenteen kulkutapaosuus laskee siis laskee.
Kuninkaantammen ja eteläisen Myyrmäen eritasoliittymän hankearviointi on sitä mieltä, että vuoteen 2019 mennessä tulisi toteuttaa Hämeenlinnanväylän lisäkaistat välillä Kannelmäki-Kaivoksela ja lisäramppeja. Ja vuoteen 2025 mennessä tarvittaisiin tämä eritasoliittymä. Puhutaan taas monien kymmenien miljoonien eurojen investoinneista, joita ei ole investointisuunnitelmassa tai –katossa. Merkittiin hankearviointi tiedoksi.
Pasilanväylän liikennekäytäväselvitys. Asia merkittiin tiedoksi. Selvitys toteaa aika selväsanaisesti, että hanke vaarantaa joukkoliikenteen kilpailukyvyn. Se parantaa kuitenkin selvästi pohjoisen yhteyksiä, keventää liikennettä katuverkosta ja siten synnyttää uusia rakentamismahdollisuuksia. Ensimmäinen vaihe on parantaa joukkoliikenteen yhteyksiä ja tehdä samalla kaistajärjestelyjä. Tämä lienee järkevää joka tapauksessa. 2020-luvulla tulisi toteuttaa länsiosan tunneli ja kääntää Tuusulanväylä Veturitielle. Kolmannessa vaiheessa 2030-luvulla toteutettaisiin itäosan tunnelit. Kyseessä on taas satojen miljoonien eurojen investoinneista, joihin rahaa ei kyllä tässä vaiheessa ole.
Vuosaaren sillan liikennesuunnitelma jäi viikoksi pöydälle. Se toteuttaa uuden jalankulun ja pyöräilyn sillan. Jalankulun ja pyörätien välissä sillalla on kiveysraita, kysyin siitä, miksi vain raita, voisiko ne olla kuitenkin eri tasossa? Tähän ei oikein ollut hyvää vastausta, joten asia jäi pöydälle ensi viikkoon, jotta saadaan vastaus siihen, voisiko jalankulkijat ja pyöräilijät erottaa eri tasoon.
Pyöräilyn baanaverkon suunnitelmien tilannekatsaus (Baanat Merikannontie – Missisipinraitti, Kaisaniemi – Linnanmäki, Pasila-Käpylä, Junatie – Itäväylä ja Kulosaaren puistotie – Marjaniemen siirtolapuutarha) merkittiin tiedoksi. Baanaverkolta alustavat yleissuunnitelmat ovat valmistuneet, niiden pohjalta tehdään sitten liikennesuunnitelmat. Kysyimme Linnunlaulusta, eli suorasta tiestä Kaisaniemestä Linnanmäelle. Nyt esityslistalla sanotaan: ”Ratakuilun leventäminen ja louhiminen noin 7 metrin alueella sekä suojeltavan huvilan alittaminen baanan toteuttamiseksi voi tästä syystä osoittautua erittäin haasteelliseksi tai mahdottomaksi.” Sen sijaan virasto haluaa kehittää olemassa olevaa reittiä osana Baanaverkkoa.
Kalasataman Sompasaaren liikennesuunnitelma. Sompasaaren itä- ja länsirannalle tulee kokoojakadut, Sompasaarenlaituri ja Aallonhalkoja. Rannan puoli varataan kävelylle ja pyöräilylle. Aallonhalkoja on alueen joukkoliikennekatu, jossa tilavaraus raitiotielle, joka veisi Kalasataman metroaseman kautta Nihtiin. Ennen ratikkaa siinä menee bussi. Isoilla teillä tulee olemaan jalankulusta eroteltu pyörätie ja muualla sitten ajoradalla. Kysyimme, miksi ratikkakaista Aallonhalkojalla on 6 metriä kapeat, kun ne uusissa suunnitelmissa on yleensä 6,4? Se johtuu kuulemma siitä, että liikennemäärät ovat niin alhaiset (2000 autoa / vrk), joten leveämpää tilanvarausta ei tarvita, koska raskasta liikennettä ei mene. Valmius rakentaa leveämpää on kuitenkin olemassa. HSL:n kanssa on jo keskusteltu, että voidaan toimia niin, että autokaistasta lohkaistaan vähäsen.
Kaupunkisuunnitteluviraston itäisen toimiston toimistopäällikön viran täyttäminen, ehdotetaan Anri Lindeniä, päätettiin esityksen mukaan.
Kaupunkisuunnitteluviraston kantakaupunkitoimiston toimistopäällikön viran täyttäminen, ehdotetaan Janne Prokkolaa, päätettiin esityksen mukaan.
Tarkistettu esitys Capellan puistotien asemakaavan muutokseksi. Muistutusten johdosta on muutettu pysäköintiä ja tontilleajoyhteyksiä. Lisäksi yhteistilojen rakentaminen on sallittu ylimmän kerroksen lisäksi myös ullakkokerrokseen. Määräyksiin on lisätty mahdollisuus autopaikkojen kokonaismäärän vähentämiseen varaamalla osa autopaikoista yhteiskäyttöautoille.
Rakennuskieltoa jatkettiin Kruununhaan ja Kaivopuiston tonteille, joilla historiallisesti arvokkaita puurakennuksia, koska kaavoitus on edelleen kesken.
Kalasataman Capellan puistotien kortteleiden liikennesuunnitelma hyväksyttiin. Capellan puistotielle rakennetaan jalankulusta erotellut yksisuuntaiset pyörätiet. Verkkosaarenkadulle ja Työpajankadulle tulee pyöräkaistat. Muilta osin pyöräily on ajoradalla. Liikenne ohjataan Hermannin rantatielle. Tukkutorinkujalle tulee ”kävelypainotteinen katualue”. Sosiaali- ja terveysaseman eteen jätetään tilaa saattoliikenteelle ja taksiasemalle. Lisäksi lähellä on varaus liikuntarajoitteisten pysäköintipaikoille.
Helsingin liikenteen tilannekuvan innovatiiviset hankintamallit –projekti, jonka kokonaiskustannukset ovat 220 000 euroa, josta Tekes rahoittaa puolet. Tarvitaan liikenteen tilannekuva, jota ei kannata hankkia perinteisenä hankintana. Niinpä projektissa selvitellään yhdessä muiden kaupunkien kanssa, miten hankintalain puitteissa voidaan toimia.
Lausunto kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteesta, joka koskee Lauttasaaren liikennejärjestelyjen parantamista. Lauttasaarentielle on uusi liikennesuunnitelma, jote rakennetaan vuosina 2015-2016.
Lausunto kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteesta, joka koskee Teerisuontien liikenneturvallisuuden parantamista. Verrattain vähäiset liikennemäärät eivät vaadi jalankulkuvaloja. Myös ala-aste on vaihtumassa, koska Ormuspellon alueen ala-asteeksi tulee Kotinummen koulu, joten enää ei tarvitse ylittää tietä.
Comments
One response to “Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.6.2014: päätökset”
Vanhat pyörätiet pitäisi säilyttää siellä missä niitä jo on, ja rakentaa uusia sinne, missä niitä ei ole.