Kaupunkisuunnittelulautakunnassa 5.11. tulossa tiukka kokous.
Lautakunnalle esitetään rajatun rakennuskiellon määräämiseksi kantakaupungin alueelle. Tämä siksi, että yleiskaava on valmistelussa. Nyt ei haluta, että myymälä-, liike- ja toimitiloja muutetaan enempää asuinkäyttöön ennen kaavan valmistumista. . Huoli taitaa olla kivijalkakauppojen säilymisestä. Kuitenkin esittelyssä todetaan, että kiellosta huolimatta toimitiloja voidaan edelleen muuttaa asunnoiksi, mikäli se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Kaikki hankkeet arvioidaan tapauskohtaisesti. Miten tämä oikein eroaa nykytilanteesta? Esittelyssä vieläpä luvataan, että hakemusten käsittely on nopeaa.
Vuosaaren Meri-Rastilan länsirannan alueen osayleiskaavaehdotuksesta tehdyt muistutukset, saapuneet kirjeet ja annetut lausunnot. Tulen olemaan lautakunnassa esityksen hylkäyksen kannalla. Minusta Meri-Rastilan rantametsä tulee säästää. Tästä laitoimmekin tiedotteen Oden kanssa. Kannatan Our City –projektin yhdessä laatimaa vaihtoehtokaavaa. Siinä on saman verran rakentamista, mutta metsää ei uhrata. Se on erittäin kiitettävää asukkaiden aktiivisuutta. Tämä on ainakin minulle tärkeää, koska haluan tiivistää kaupunkiamme ja saada lisää asukkaita hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Tästä olisi hyvin voinut tehdä malliesimerkin siitä, miten yhdessä asukkaiden kanssa hyvässä hengessä tiivistetään. Toivottavasti kantamme voittaa lautakunnassa!
Esitys kaupunginhallitukselle asuinkerrostalojen ullakkorakentamista koskevan alueellisen poikkeamishakemuksen jatkamiseksi. Jäi pöydälle viime viikolla. Helsingissä on ollut voimassa ullakkorakentamisen alueellinen poikkeaminen, jolla helpotetaan asuntojen rakentamista. En tiedä miksi tämä jäi viime viikolla pöydälle, itse kannatan esitystä.
Konala, Hilapellontie 2, asemakaavan muutosehdotus. Tulee kaksi uutta asuinkerrostaloa. Liiketilasiiven purkamisen myötä voidaan Hilapellontien varteen rakentaa uusi nelikerroksinen asuinkerrostalo. Hilapellon puistoalueen reunaan on mahdollista rakentaa uusi nelikerroksinen asuinkerrostalo, jossa viidenteen kerrokseen saa sijoittaa asukkaiden yhteistiloja. Uusien pihajärjestelyjen myötä nykyiset huonokuntoiset pihavarastorakennukset korvataan uusilla. Korttelialue laajenee lounaisrajalla vähän puistoalueelle.
Mechelininkadun liikennesuunnitelma, ehdotuksessa on yksisuuntaiset pyörätiet. Oli aikaisemmin palautettu, koska asukaskuuleminen oli puutteellista. Samalla on selvitetty paremmin kadun ajokaistan määrää ja huoltoliikennettä. Ode kirjoittaa asiasta ja aikoo ehdottaa pyöräteiden sijaan pyöräkaistoja. Olen hänen kanssaan samaa mieltä: ne ovat tässä tapauksessa paremmat turvallisuuden ja huoltoliikenteenkin kannalta.
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma. Lähtee ihan oikeasta kulmasta lähestymään asiaa. Laskelmien perusteella joukkoliikenteen osuus tulee laskemaan, jos nykymeno jatkuu. Liikenneverkon kuormitus on alati kasvavaa. Vanhat keinot eivät vain enää tepsi. Siitä johdetaan kahdeksan tavoitetta, joilla autettaisiin arjen sujuvampaa liikkumista. Tavoitteena on kaupunkitilan viihtyisyys ja kasvavan kaupungin ja ilmastohaasteeseen vastaaminen. Tätä kohden mennään kuudellatoista tavalla, josta nostan pari ajatusta. Liikennejärjestelmän toimivuutta parannetaan laskemalla ajonopeuksia. Näin saadaan melu ja hiukkaspäästöt pienemmiksi ja turvallisuus paremmaksi. Pyöräilyolosuhteita parannetaan ja keskustaa suunnitellaan ihmisen mittakaavaan. Toivottavasti tämä tarkoittaa, että liikenteen osalta. Talot saavat minusta olla ihmistä korkeampia. Mielenkiintoista tulee olemaan kaupunkijakelun tehostaminen, sitä todella tarvitaan nettikaupan ja kotiinkuljetusten kasvaessa. Joukkoliikenteen runkolinjasto, sen vaihtopaikat ja pyöräliikenteen runkoverkko ovat keskiössä. Meitä suunnittelunörttejä innostaa myös suunnittelukäytäntöjen parantaminen, mm. se että maankäyttövaikutukset otetaan huomioon hankkeissa sekä pitkän aikavälin toimenpideohjelman laatiminen, taloudellisesti toteuttamiskelpoisena.
Helsingin pysäköintipolitiikka sai kuntalaispalautteessa kohtalaisen ylistävän tuomion. Jotain on tehtävä, että kasvavan kaupungin mukana asukkaat ja heidän autonsa mahtuvat kaupunkiin. Kaksitoista kärkitoimenpidettä sisältää paljon harkitsemisen arvoista, mutta nostan kaksi tärkeää asiaa. Toinen on asukaspysäköinnin kehittäminen. Paljon keskustellaan siitä, voiko hintaa nostaa. Viimeksi kun hintaa nostettiin, tunnuksia palautettiin tuhansia, ja samalla kaduilta poistui tuhansia autoja, joita vain säilytettiin kadulla. Tämä vaatii sitä, että samalla kehitetään autojen talvipysäköintiä mm. Tattarisuolle. Mutta asukaspysäköinnin hinnan nostamiseen on hyvä syy: jokainen esikaupunkialueella asuva subventoi tällä hetkellä kantakaupunkilaisten pysäköintiä. Sillä esikaupungissa asuintalot pääsääntöisesti kattavat pysäköinnistä aiheutuvat kustannukset. Vertailuksi: Tukholmassa asukaspysäköinnin hinta on nykyisin yli 1100 euroa vuodessa ja Göteborgissa noin 800 euroa vuodessa. Toinen tärkeä askel on asunnon ja pysäköintipaikan hinnan erottaminen toisistaan. Se on pakko tehdä, jo asuntojen hinnankin takia.
Haagan Kivihaantie 1 ja 6 tonttien asemakaavan muutosehdotus, uusia lisärakennuksia ja ullakkoasuntoja. Samalla suojellaan asemakaavamääräyksellä Kivihaantie 6 asuinrakennus.
lausunto kaupunginhallitukselle asemakaavan muutoshakemuksesta, joka koskee tonttia Lauttasaarentie 20. Kielletään lisärakennus, koska ”koska lisärakentaminen turmelisi alueen rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Kaupunkisuunnittelun tavoitteena on alkuperäisen asemakaavallisen kokonaisuuden, arkkitehtuurin ja mittasuhteiden säilyttäminen ottaen huomioon myös korttelin asumisolosuhteet, yleisen jalankulkuraitin toiminnallinen merkitys sekä näkymien säilyminen.” Pakko vähän ehkä kysyä, että mitä kulttuuriympäristön arvoja?
Poikkeamishakemus, Pihlajamäki, Johtokiventie 1a ja 1b, joka koskee kerrosalan ylittämistä, autopaikkojen sijoittamista rakennuksen ensimmäisen kerroksen ulkopuolelle ja suurimman sallitun kerrosluvun ylittämistä parvikerroksella. Tähän suostutaan.