Pysäköintiä on pakko alkaa ajattelemaan uudella tavalla, kun kantakaupungin isot alueet rakentuvat ja ihmisiä pukkaa kaupunkiin. Pakko kai todeta vihreä-disclaimer: en vihaa autoja enkä autoilijoita. Se on liikkumismuoto, jota tulee käsitellä kuten muitakin liikkumismuotoja. Kaupungin tehtävä on auttaa, että ruuhkaisilla kaduilla tarvittaisiin omaa autoa mahdollisimman vähän.
Käsittämätöntä on se, ettei autoilua ole käsitelty liikkumismuotona muiden joukossa aikaisemmin vaan sillä on jokin outo erityislaatuinen asemansa. Kaikessa muussa tarkan markan vaalijat ovat vyöryttämässä kustannuksia niiden aiheuttajille. Tällä hetkellä asukaspysäköijä vastaa vain murto-osasta siitä aiheutuvista kustannuksista. Sitä tuetaan voimakkaasti julkisin varoin. Kuitenkin 60 % kantakaupungin ruokakunnista on autottomia! Lisäksi, tällä hetkellä kaupunki tukee nimenomaan keskustassa asuvien pysäköintiä, kun taas esikaupunkialueilla kiinteistöt kattavat itse pysäköinnistä aiheutuvat kustannukset. Tämä on tulonsiirto esikaupungissa asuvilta keskustassa asuville ja autottomilta autollisille.
Asukaspysäköinnin hinnan nostaminen on syytä tehdä asteittain, samalla on huolehdittava riittävästä määrästä sekä talvisäilytyspaikkoja että keskitettyjä pysäköintiratkaisuja kullekin alueelle. Vertailun vuoksi todettakoon, että Tukholmassa asukaspysäköinnin hinta on yli 1100 euroa vuodessa ja Göteborgissa noin 800 euroa.
Samoin jokainen Helsingissä asunnon ostaja maksaa asunnossaan muiden autopaikoista. ”Pahimmillaan neliöhinta voi nousta jopa 600 euroa”. Onkin aika irrottaa autopaikan hinta asunnon hinnasta. Se onnistuu keskitetyillä ratkaisuilla alueella. Kaupungin on syytä olla itse mukana näissä ratkaisuissa, koska alueet saattavat rakentua eriaikaisesti, joten yksityisen toimijan on vaikea kantaa riskiä pysäköintihallista, jonka asiakkaat muuttavat alueelle pikku hiljaa. Onneksi myös valtion suunnasta on käynnistymässä kokeilu, jossa ARA-tuetussa vuokra-asuntotuotannossa autopaikat irrotetaan asunnon hinnasta. Helsingin pitää tarttua tähän mahdollisuuteen heti.
Esityslistalla todetaan, että kantakaupungissa yhden pysäköintipaikan lisäys toimitilalle aiheuttaa elinkaaren aikana noin 27 000 euron paineen toteutuspaineen liikenneinvestoinneille, jotka kantakaupungissa tilan vähäisyyden vuoksi usein ovat tunneleita. Näitä vaikutuksia ei olla ennen tarkasteltu ollenkaan.
Johan tässä blogissa näyttäisi olevan vain kaupunkisuunnitteluasiaa. Ehkäpä terästäydyn muussakin lähiaikoina.