Eniten palautetta herätti Vanhankaupunginkosken padon purkaminen. Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi tästä lausunnon kaupunginhallitukselle. Esityksestäni lausuntoa muokattiin siten, että lautakunta puoltaa padon purkamisen selvittämistä. Tarvitaan vielä tarkemmat selvitykset mm. rakennushistoriallisesti arvokkaan miljöön säilymisestä. Itse kannatan padon purkamista koska purkamisella saataisiin parannettua vaelluskalojen olosuhteita. Tästä äänestettiin ja ehdotukseni padon purkamisen selvittämisestä hyväksyttiin äänin 7-1 (yksi kok vastusti, ps oli poissa).
Karhusaareen laadittava kaavarunko jäi pöydälle viime viikolla. Tein neljä parannusehdotusta kaavarunkoon. Näistä Ode kannatti ainoastaan ensimmäistä, joten siitä äänestettiin.
1. Karhusaaressa pyritään varmistamaan Helsingin rantarakentamisen periaatteiden mukaiset
vapaat rantareitistöt kaupunkilaisten virkistystä varten. Äänestyksessä ehdotukseni hävisi äänin 7-2. 2. Tulvariski otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa erityisen tarkasti. Tätä ei kannatettu, joten asia raukesi.
3. Talosaareen esitetyn siltayhteyden tulee olla pyöräilyn ja jalankulun silta.Tätä ei kannatettu, joten asia raukesi.
4. Karhusaaren arvokkailla luontoalueilla huolehditaan luonnon ja Naturan suoja-alueiden edellytyksistä. Tätä ei kannatettu, joten asia raukesi.
Kumpulan kampuksella, kemian laitoksen tontilla on rakentamatonta tilaa, johon halutaan asuntoja. Tähän tulee opiskelija-asuntoja, mikä on hyvä, sekä myös muuta asumista
Verkkosaaren eteläosan asuin- ja toimitila-alueen kaavasta tehtiin yksi muistutus. Alueellehan tulee asunnot noin 1 300 asukkaalle. Samalla päätettiin liikennesuunnitelmasta.
Puu-Käpylän Osmonkulma, jossa siis arvokas puutalokortteli, joka on jäänyt suojelukaavan ulkopuolelle aikoinaan. Nyt turvattiin sen säilyminen ja suojeltiin rakennukset ja pihat.
Kruununhaan suojeltavat porrashuoneet, asemakaavan muutos, jolla suojellaan asuinkerrostalot porrashuoneineen. Nyt suojelumääräyksessä tuodaan esiin hissin rakentamisen rakennuslupavaiheeseen liittyvä neuvotteluvelvollisuus museoviranomaisen kanssa. Hissin rakentaminen sallitaan porraskäynteihin, mikäli se on teknisesti ja rakennetun ympäristön erityisiä arvoja turmelematta mahdollista. Kaavassa ei esitetä hissille tarkkaa sijaintikohtaa, vaan se ratkaistaan aina erikseen.
Mannerheimintien kolmen sepän aukion uusi suojatie päätettiin rakentaa tässä kokouksessa. Mainiota!
Lausunto kaupunginhallitukselle asukasosallisuuden avustusten myöntämisperiaatteista ja asukastalojen hallinnon järjestelyistä jäi viimeksi pöydälle. Demarit ehdottivat, että kaupunki ylläpitää asukastaloja jatkossa. Tämä ei varsinaisesti kuulu meidän lautakunnan asioihin. Lisäksi nyt kaupungilla on paljon tiloja, joista osa on kaupungin hallinnoimia ja iso osa yhteisöjen hallinnoimia. Kunnalla on vahva rooli, mutta uskon tässä kumppanuuksiin. Äänestyksessä demareiden ehdotus kaatui äänin 2-4 (2 dem – muut, tyhjiä 2 (kok ja vas, poissa ps).
Lausunto kaupunginhallitukselle Tehtaankadun ja Mechelininkadun välisen raitiotieyhteyden selvittämistä koskevasta valtuustoaloitteesta. Päätettiin esityksen mukaan.
Comments
3 responses to “Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 17.3.2015: Vanhankaupunginkosken pato ja Manskulle uusi suojatie!”
Kiitoksia padon purkamisen edistämisestä! Rakennushistoriallinen miljöö ei tarvitse synnikseen turhaa kivimuuria, ja minusta se koskinäkymä joka oli Helsingin perustajilla, on kaikin puolin historiallisempi – saihan kaupunki siitä nimensäkin. Kosken palauttaminen olisi merkittävä luontoteko, mutta on syytä muistaa että mikään kompromissi ei tuo sitä takaisin. Ei kalaportaat tai niskalle tehtävä korotus tai pohjapato. Vain padon purku ja veden laskeutuminen luonnolliselle korkeudelle tuo kosken takaisin ja kaikki ne hyödyt joista on puhuttu.
Riittääkö padon purkaminen tekemään joesta lohi- ja virkistysjoen? Eikö yläjuoksun kaupungit laske jokeen puhdistamattomia jätevesiä? Itse en ainakaan viitsisi kanootilla koskia laskea jos ulostepökäleet ovat vedessä vastassa.
Vanha toimiva vesivoimala rakennuksineen ja putouksineen on osa Helsingin teollista historiaa, ja se muodostaa hienon miljöön Vantaanjoen suulla. Joen itäinen haarahan kulkee jo nyt vapaana, joten sitä kunnostamalla saadaan kalatkin koskeen.