Helsingin seutu kasvaa. Helsingin kaupungin tavoitteena on saada 260 000 uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä. He tarvitsevat työpaikkoja ja koteja. Jo nyt keskituloisen on vaikea löytää kohtuuhintaista asuntoa. Helsingin seudun rakentaminen toimii koko seudun ja laajemmin koko Suomen talouden veturina. Asuntojen hintojen nousu on saatava taittumaan pian.
Siihen on monta eri keinoa. Olen ollut päättämässä tuhansien kotien rakentamisesta kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä. Erityisen tärkeää on lisätä tonttien tarjontaa eli huolehtia siitä, että asemakaavoja tulee päätöksenteosta tasaisesti. Edellisen yleiskaavan tarjoama kaavavaranto on nyt käytetty, joten uusi yleiskaava tulee tarpeeseen. Tontit pitää myös luovuttaa sujuvasti asuntotuotantoon, niin että koteja syntyy.
On myös joitain kaupungin asettamia normeja, joista pitäisi luopua. Vaadimme nyt esimerkiksi tietyn määrän autopaikkoja rakennusalaa kohden, mikä nostaa asuntojen hintoja kohtuuttomasti. Se voi nostaa asunnon hintaa jopa kymmeniä tuhansia euroja. Erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä se on aivan turhaa.
Lisäksi voimme järkeistää joitakin rakentamisen määräyksiä. Kaupunkikuvallisista syistä säätelemme helposti ylitse rakennusmateriaaleja ja julkikuvaa. Rakentamisen laadusta tai kaupunkiympäristön miellyttävyydestä ei pidäkään tinkiä, mutta jokainen määräys kannattaa pohtia tarkkaan.
Täytyy myös huolehtia siitä, että kaupunkiin rakennetaan riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja kaupunki tekee niitä myös itse.
Elämää pääkaupunkiseudulla
07.03.2017Helsinki kasvaa, mutta sen kasvua ei pitäisi mitoittaa ylimitoitettujen itseään toteuttavien asukasennusteiden mukaan. Pääkaupunkiseutua pitäisi voida suunnitella alueellisesti yhtenä kokonaisuutena, ja siten välttää esimerkiksi Helsingin uuden yleiskaavaehdotuksen tapaiset ylilyönnit. Kasvava kaupunki tarvitsee myös metsänsä ja viheralueensa.
Elina
10.03.2017Kasvava kaupunki todellakin tarvitsee metsät ja viheralueet. Mitä enemmän ihmisiä, sitä enemmän tarvitaan henkireikiä ja virkistyksen, liikunnan ja terveyden lähteitä. Sitähän luonto meille on.
Ihmettelijä
25.03.2017Kirjoitat asiaa asuntojen hintojen nousun taittamisesta. Haluaisin kuulla perustelusi siitä, miten täyttömaalle rakentamisella tehdään edullisia asuntoja – ihan maalaisjärjellä ajatellen se ei voi olla halvempaa rakentamista kuin jo olemassa olevalle tonttimaalle. Kotipaikallasi Lauttasaaressa tällaista järjettömyyttä on jo päätetty rakentaa (mm. Lohiapajanlahti) ja suunnitelmissa on valtava Koivusaaren täyttö, ja näiden täyttöjen puolustajia ja eteenpäin ajajia ovat ennen kaikkea Vihreät.
Lauttasaaren hinnat ovat nyt jo karanneet meidän tavisten käsistä: halvin uuden asunnon neliöhinta mitä Oikotieltä löysin, oli Eur 6.499, eli esim. 40 neliöiden pikkukodin myyntihinta on n. 300.000 Eur, enkä usko että sitä monenkaan opettajan tai sairaanhoitajan palkalla ostetaan (ja sinkkutalouksiahan Helsingissä on about 40%). Ja tämä oli siis halvin mitä löysin, itärannan täyttömaan asuntojen hintoja en viitsi tähän edes esimerkkinä ottaa. Lohiapajanlahden ja Koivusaaren ”merinäköala-asunnot” varmaankin ovat sitten reippaasti yli 10.000 €/neliö.
Eli miten merentäyttö on ekologista rakentamista?
Elina
25.03.2017Merentäyttö ei ole ekologista rakentamista, siksi en sitä suuressa mittakaavassa kannatakaan. Se sopii sellaisille alueille, jotka on aina rakennettu merentäytöille, kuten vaikkapa Jätkäsaari, jossa ei ole luonnollista rantaviivaa ollenkaan. Lauttasaaressa on, eikä siksi massiivisia merentäyttöjä pitäisi tehdäkään.
Koivusaaren kaava on lautakunnassa pöydällä ja itse haluan palauttaa sen uudelleen valmisteltavaksi, mutta lähinnä siitä syystä, että liikennejärjestely on kamala ja perustuu moottoriemäisille rampeille.
Lauttasaaren, ja monen muunkin kaupunginosan asuntojen hinnat ovat kallistuneet hurjaa vauhtia. Asuntojen hintojen nousuun on vain yksi ratkaisu: rakentaa paljon uusia asuntoja. Lisää tarjontaa on ainoa tapa saada hintoja alas, tai edes hintojen nousu taitettua.