Helsinki on ainutlaatuinen kokonaisuus. Tietyllä tapaa monta kaupunkia kaupungin sisällä. Päiväkävely Herttoniemessä on eri asia kuin kävely Töölössä. Kaupunginosissa on oma henki, omanlaisensa tunnelma.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä olen saanut olla päättämässä tuhansien kotien rakentamisesta. Suurin osa niistä on otettu ilolla vastaan. Vanhat taloyhtiöt ovat itse halunneet rakentaa lisäkerroksen tai uuden talon voidakseen rahoittaa tulevat remontit. Suurien raidehankkeiden, kuten Raide-Jokerin varrelle tulee koteja. Vajaassa käytössä ollut toimistotalo on muutettu asunnoiksi ja alakertaan on varattu tila päiväkodille.
On ollut hankkeita, jotka vieläkin kirvelevät. Omalta kohdaltani harmittamaan jääneet päätökset ovat koskeneet luontoa ja ihmisten ehdotusten ohittamista. Olisin säästänyt Vartiosaaren virkistyskäytössä. Olisin halunnut toteuttaa Meri-Rastilassa asukkaiden itse laatiman vaihtoehtokaavan. Olisin jättänyt Lauttasaaressa Lohiapajanlahden ehdotuksen hyväksymättä ja meren täyttämättä.
Tehdään uutta kaupunkia yhdessä.
Millä saamme uusista kodeista hyviä koteja?
- Otetaan ihmiset mukaan suunnitteluun heti, alusta asti. Kuunnellaan ja muutetaan suunnitelmia heidän ajatustensa mukaan.
- Tehdään uutta siten, että se kunnioittaa vanhaa, rakennusten ilmettä ja kaupunginosan henkeä.
- Ei kaadeta lähimetsää, lasten leikkipajukkoa, häädetä lepakkoa tai parturoida kadun varren puita.
- Suunnitellaan arkea ajankäytön näkökulmasta: joukkoliikenne palvelemaan päiväkotimatkoja, pyörätie niin suoraksi että matka-aika lyhenee, koulutie turvalliseksi, liikuntahalli lähelle.
- suunnitellaan alueesta kokonaissuunnitelma, jossa talojen lisäksi pohditaan liikenne, palvelut ja niiden sijoittuminen ja puistot.
Tulevaisuus on kuitenkin valoisa. Helsinkiin syntyy uusia lapsia, ihmisiä muuttaa ulkomailta ja Suomen sisältä. He luovat työpaikkoja, tuovat elämää, yrityksiä ja tarvittavan määrän väkeä palvelujen parantamiseksi.
Helsinki menestyy vain, jos sallimme tämän kasvun ja tuemme sitä. Siksi tarvitsemme uusia koteja.
Lue lisää: miten taitamme asuntojen hintojen nousun Helsingissä?
Katariina
04.03.2017Hyvä, että otat esiin myös työpaikkojen luomisen! Taloudellinen toimeliaisuus, työpaikat ja sen myötä mahdollisimman moni veronmaksaja mahdollistavat tulevaisuudessakin hyvinvoinnin Suomessa ja pääkaupunki Helsingissä. Kun vielä saisi työttömät ja auki olevat työpaikat kohtaamaan Helsingissä toisensa. Onko ideoita?
Elina
04.03.2017Tämä onkin kyllä monisyinen kysymys. On tärkeää varmistaa, että ne jotka ovat jääneet työttömiksi, pystyvät päivittämään osaamistaan vastaamaan auki olevien työpaikkojen tarpeita. Useinhan auki olevat paikat ovat sellaisia, ettei juuri niihin löydy sopivia työttömäksi jääneistä. Siksi auttaisi, jos työttömyysturvalla opiskelua helpotettaisiin. Kaupunki voi tehdä sen, että auttaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä löytämään riittävästi toimitilaa ja nimenomaan moderneja, toimivia toimitilaratkaisuja. Yrittäjät myös toivovat sujuvia liikenneyhteyksiä: joukkoliikenteen on toimittava ja lisäksi on syytä pitää logistiikka ja kuljetukset sujuvina. On myös niin, että kun otamme vastaan kaupunkiin muuttavat uudet helsinkiläiset muualta Suomesta ja ulkomailta, se lisää yrittäjien mahdollisuuksia löytää osaavaa työvoimaa. Keinoja on siis monia, mutta helppoja ne eivät ole!
Kati
04.03.2017Haluaisin kuulla lisää ajatuksistasi kotisaaresi kehityksen suhteen. Rantojen täyttö ja rakentaminen vs. viiveellä (jos koskaan) syntyvät palvelut. Päivähoitopaikoista on ollut pulaa ainakin yli 10 vuotta, koululaiset eivät mahdu kouluihinsa ja kärsivät huonosta sisäilmasta, eivätkä saarelaiset pääse töihinsä ja muihin menoihinsa haluamaansa aikaan, kun bussit ajavat täytenä pysäkkien ohi. Ja lisää asukkaita pitäisi saada?
Ainutlaatuinen luonto häviää, julkiset kulkureitit muuttuvat, kun yksityisiksi muuttuneet rannat suljetaan jne.
Onko kaupunkibulevardit ratkaisu ja miksi?
Elina
06.03.2017Hyviä ja painavia kysymyksiä!
Ajattelen niin, että Lauttasaaressa on tehty paljon virheitä kuluneina vuosina. Suurin ongelma on ollut se, että yksityiset maanomistajat ovat muuttaneet toimistotalon kerrallaan asunnoiksi, eikä kaupunki ole asianmukaisesti pitänyt lukua uusista asukkaista. Siksi meillä ei ole tarpeeksi päiväkoteja ja kouluja. Parina viime vuonna olemme saaneet saaren aktiivisten vanhempien kanssa vaikutettua siten, että uusi iso päiväkoti Albatrossi avataan LYKiä vastapäätä. Ja siihen, että Vattuniemen uuteen kouluun tarvittavia määrärahoja aikaistettiin ja sille löydettiin paikka saarelta. Ongelmahan on, että kaupungilla on hyvin vähän palveluille sopivia tontteja, koska kaupunki omistaa niin vähän maata saarelta.
Olen myös sitä mieltä, ettei saaren ainutlaatuista luontoa ja merellisyyttä saa pilata holtittomalla rakentamisella. Uskon sellaisiin täydennysrakentamisen hankkeisin kuten Metalli, entinen teollisuuskiinteistö johon tuli upeita koteja. Tai Teoston talo, jonka vanhentuneen toimistotilan tilalle saatiin hienoja koteja. Tai sellaiset hankkeet, jossa taloyhtiöt itse hakevat mahdollisuutta rahoittaa tulevat korjaukset uusia asuntoja rakentamalla. En kuitenkaan halua massiivisia merentäyttöjä tai viheralueiden nakertamista. Puistomme, rantamme ja erityisesti sellaiset paikat kuin Kotkavuori pitää säilyttää koskemattomina.
Sitten tämä kamala liikenne! Länsimetron ongelmista on turha aloittakaan. Minusta oli myös huonoa se, että Länsimetron tultua saaren sisäiset liityntäbussit ovat vähän liian vähäiset. Ensinnäkin pitäisi saada saaren sisällä palvelevat kevyemmät pikkubussit tai vaikkapa oma ratikka, jotta liikkuminen helpottuisi. Nykyinen liian täysien bussien ongelma on sellainen, että olemme Lauttasaaren vihreissä laittaneet HSL:lle jatkuvasti siitä palautetta. Jotain on tapahtunutkin: 20 palautettiin ja ruuhka-aikana lisättiin tuplavuorot 21V aamuisin. Mutta se ei ehkä ole vielä riittävä sekään.
Kaupunkibulevardin ajatuksesta pidän sen takia, että Lauttasaaren halkova moottoritie on meluisa ja saasteinen ja rikkoo saaren kuin iso arpi. Ajattelen, että katuna se olisi viihtyisämpi, vaikka se aina tuleekin olemaan yksi kulkemisen iso väylä. Uskon myös sen varrelle rakennettaviin asuntoihin: se myös vähentää painetta rakentaa muualle.
Erinomaisia kysymyksiä, kiitos sinulle näistä!
Palveluja tarvitaan
06.03.2017Tulevaisuus on valoisa. Helsinkiin syntyy uusia lapsia, ihmisiä muuttaa ulkomailta ja Suomen sisältä. Lähiöihin muuttajat luovat työpaikkoja, tai ainakin tarvitsevat kaupungilta asuntoja ja muita tukipalveluja. Onhan sekin jotain.
Elina
06.03.2017Minäkin uskon, että tulevaisuus on valoisa. Lisää ihmisiä tarkoittaa lisää taloudellista toimeliaisuutta, työtä ja yrittäjille asiakkaita