Yleiskaavan ponsivastaukset, kaupunki­suunnittelu­lautakunta 14.2.2017

Oma ponteni, joka koski Koillis-Lauttasaaren kulttuuriympäristöä ja pohjoisen Lauttasaaren täydennysrakentamista. Kopioin vastauksen melkein kokonaan tähän, koska siinä oi mielenkiintoista tietoa. Yleiskaava määrää, että koko kaava-alueella suunnittelussa tulee ottaa huomioon maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt ja niiden ominaispiirteet sekä muinaismuistolain nojalla suojellut kohteet.  Yleiskaava määrää myös luontoarvojen säilyttämisestä ja paikallisen viheralueverkoston jatkuvuudesta. Tarkemmat näitä kulttuuriympäristö- ja luontoarvoja koskevat selvitykset tehdään asemakaavoituksen yhteydessä. Yleiskaava mahdollistaa jonkin verran meritäyttöä Lemislahdessa. Suunnittelun yhteydessä otetaan huomioon kävelyolosuhteiden parantaminen Lauttasaarta kiertävällä rantareitillä, joka on mahdollista liittää osaksi Seurasaarenselkää kiertävää reittiä. Lauttasaaren kulttuuriympäristöä kuvataan Uudenmaan kulttuuriympäristöjen inventointiraportissa seuraavasti: Lauttasaari on hyvin säilynyt ja yhtenäinen kerrostalovaltainen kaupunginosa, jonka rakentaminen alkoi jo 1930-luvulla ennen alueliitosta Helsinkiin. Suurin osa Lauttasaaren kerros- ja rivitaloista rakennettiin 1950-luvulla, mukaan lukien Lauttasaaren kirkko (1958) ja maamerkkinä vesitorni (1959). Vanhempaa kerrostumaa edustavat Lauttasaaren kartano, jonka vanhempi päärakennus on 1700-luvun lopulta ja uudempi 1800-luvun alkupuolelta, sekä 1800-luvun loppupuolella saaren pohjoisosaan paikallisliikenteen höyryvenereitille rakennetut huvilat. Lauttasaaren vesitorni on purettu vuonna 2015.

Jatkosuunnittelua ohjaa myös yleiskaavan viheryhteysmerkintä, joka yhdistää Lauttasaaren eteläosan puistot Kotkavuorenpuistoon ja Lauttasaaren pohjoisosan rannat. Kotkavuori on tärkeä osa Lauttasaaren viherverkostoa. Yleiskaavan viheryhteydet on osoitettu Lauttasaaressa siten, että Lemislahden ranta-alueet ja Koillis-Lauttasaaren Kotkavuori liittyvät muihin Lauttasaaren puistoalueisiin. Yleiskaava edellyttää myös, että rannat suunnitellaan julkisina uusilla alueilla. Asemakaavasuunnittelussa Lauttasaaren viher- ja virkistysverkostoa on mahdollista kehittää siten, että Lemislahden, rantojen ja Kotkavuoren alueen keskeiset arvot voidaan säilyttää. Koillis-Lauttasaaren luontotiedot on kuvattu Helsingin luontotietojärjestelmässä, ja ne otetaan huomioon jatkosuunnittelussa. Lauttasaaren Lemislahti on paikallisesti tärkeä lepakkoalue ja Lemissaaressa on arvokas metsäkohde. Kotkavuoressa on arvokasta kallioaluetta ja muinaisrantakivikko, metsäarvoja sekä paikallisesti arvokasta linnustoa.

Lausunto ponnesta, joka koskee kansallisen kaupunkipuiston perustamista. Tämä vastaus on perin omituinen. Nythän käsittelyssä on myös aloite, jossa päätetään tehdä perustamisselvitys. Tässä ponsivastauksessa virasto kuitenkin ehdottaa, “että  tarvitaan alustava tarveselvitys, jossa selvitetään kansallisen kaupunkipuiston edellytykset kaupunkisuunnittelun ja yleiskaavan toteuttamisen näkökulmista. Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää, että alustavaa tarveselvitystä laaditaan yleiskaavan toteuttamisohjelman rinnalla. Sen yhteydessä selvitetään kansallisen kaupunkipuiston alustavat rajausedellytykset, kaavalliset valmiudet ja edellytykset, suhde uuden yleiskaavan arvioituun muuhun maankäyttöön sekä tunnistetaan lisäselvitystarpeet ja hankkeen hyötyjä ja haittoja.” Itse en pidä tällaista tarveselvitystä tarpeellisena, vaan itse perustamisselvityshän on se tarvittava selvitys, joka kattaa myös tämän asian. Koska valtuusto huomenna käsittelee kyseistä aloitetta, aion pyytää tämän vastauksen pöydälle, jotta se käsittely on saatu ensin tehtyä.

Ponsi kaupunkibulevardien suunnittelu- ja rakentamisjärjeksestä. Laajasalontie on ensimmäinen bulevardi, mutta sen jälkeen tehtävä on ehkä ensimmäinen varsinainen. Kaikki yleiskaavan bulevardit menevät jonkin verran joko rakentamattomalle maalle tai merentäytöille.

Ponsi luonnontilaisten ranta-alueiden säilyttämisestä. Helsingin rantaviivan pituus on noin 290 km, josta rakennettua rantaviivaa on noin 75 km. Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa, joka on valmisteltu samanaikaisesti yleiskaavan valmistelun yhteydessä, on varattu uusia suojeltavia ranta-alueita. Nämä suojeltavat rannat on osoitettu yleiskaavan Kaupunkiluonto-teemakartalla.Kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnistetty Merellisen Helsingin yleissuunnitelma, joka on osa yleiskaavan toteuttamisohjelmaa. Yleissuunnitelman tavoitteena on merellisten alueiden kehittäminen ja maankäytön suunnittelu hallittuna kokonaisuutena

Ponsi Lauttasaaren rantojen luonnonmukaisuudesta. Yleiskaava mahdollistaa jonkin verran meritäyttöä Lemislahdessa. Lauttasaaressa ympäri kävelyä parannetaan saarta kiertävällä rantareitillä, joka on mahdollista liittää osaksi Seurasaarenselkää kiertävää reittiä. Jatkosuunnittelussa huomioidaan Helsingin luontotietojärjestelmässä osoitetut arvokkaat luontokohteet. Muut Lauttasaaren rannat on yleiskaavassa osoitettu pääosin virkistys- ja viheralueiksi, joilla luonnontilaisten rantojen säilyttäminen on mahdollista.

Ponsi, joka koskee kouluja ja päiväkoteja isosti tiivistettävissä kaupunginosissa. Yhteistä tietopohjaa ollaan parhaillaan kehittämässä. Alueille, joille kaavoitetaan paljon uutta, tulisi arvioida päiväkoti- ja ala-asteiden tarve, ja myös tilojen sijainti, kunto, käyttöaste ja mitoitus. Palveluhallintokunnat tarkastelevatkin jatkuvasti palveluverkon tilannetta.

Ponsi yleiskaavan jatkovalmistelusta. Väestönkasvuun on yleiskaavassa varauduttu seuraavasti: noin yksi kolmasosa asuinrakentamisen uudistuotannosta toteutetaan täydennysrakentamisena, yksi kolmasosa koostuu Malmin lentokentän kaltaisista laajemmista aluekokonaisuuksista ja yksi kolmasosa on kokonaan uusia alueita.

Ponsi, joka koskee Lauttasaaren Kotkavuoren tarkastelua osana yleiskaavan jatkovalmistelua. Ponsi haluaa, että Lauttasaaren Kotkavuoresta tulisi laatia kaavallinen kokonaistarkastelu ennen asemakaavoihin etenemistä. Ponsivastaus kikkailee vähän sillä, että mikä on oikea määritelmä Kotkavuoresta, viitataanko siinä Kotkavuoren osa-alueeseen vai Kotkavuoren puistoon. Laajemmassa tarkastelussa suunnitteluperiaateiden laatiminen ennen alueen asemakaavan muuttamista on mahdollista. Yleiskaavaan on merkitty viheryhteys Kotkavuoren puiston poikki itä-länsisuunnassa, joten viheraluetta ei olla poistamassa. Ponnen tekijä otti yhteyttä eikä ollut tyytyväinen aluerajaukseen, mutta näin ajateltuna, isompi aluerajaus antaa mahdollisuuden laajempaan tarkasteluun.

Ponsi, että alueen asukkaiden ja ulkoilijoiden toiveet huomioon mahdollisimman hyvin. Yritystä on. Aina en ole ihan varma käytännön toteutuksesta.

Ponsi liikenteen sujuvuudesta huolehtimista kaupunkibulevardien suunnittelussa. Kukin bulevardi tullaan suunnittelemaan erikseen niin, että se palvelee bulevardille asetettua tavoitetta mahdollisimman hyvin. Bulevardien kaistamäärää ja liittymäratkaisuja suunniteltaessa tullaan tarkastelemaan miten ne vaikuttavat liikenteen sujuvuuteen liikenne-ennusteita ja -simulointeja hyödyntäen. Liittymäratkaisujen ja -tiheyden suunnittelussa kiinnitetään huomiota myös siihen, minkälaiset ratkaisut mahdollistavat mahdollisimman hyvin vihreän aallon bulevardilla liikkujille.

Ponsi, joka koskee Pirkkolan urheilupuistossa sijaitsevan pysäköintialueen siirtämistä toisaalle ja alueen ennallistamista niityksi tai metsäksi. TÄtä selvitetään. Metsä- tai puistoalaa lisäävä ratkaisu voisi olla rakentaa pysäköintilaitos maan alle nykyisen pohjoisen pysäköintialueen kohdalle. Pysäköintilaitos upotettaisiin maahan siten, että kansi asettuisi pysäköintialueen nykyiseen korkoon ja kannelle tulisi istutuksia tai pelikenttiä. Toisena vaihtoehtona voisi olla pysäköintilaitoksen rakentaminen nykyisen pysäköintialueen eteläpäähän. Kaksitasoinen laitos vapauttaisi puolet nykyisestä pysäköintialueesta metsitettäväksi. Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan suoranaisesti levennä yhtenäistä vihreää aluetta.

Ponsi, joka koskee Keskuspuiston luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvia vaikutuksia. Yleiskaavassa osoitettu rakentaminen on osoitettu pääosin moottoritien itäpuolen metsitetyille pelloille. Keskuspuiston keskeisimmät luontoarvot voidaan säilyttää, mutta puiston länsiosa muuttuu rakentamisen yhteydessä puistomaiseksi. Metsäntuntua voidaan palauttaa varaamalla riittävästi alueita istutuksia varten. Pirkkolan liikuntapuiston alueella rakentamisen ja puiston virkistyskäyttöarvojen yhteensovittaminen on tehtävä erityisen huolellisesti ottaen huomioon alueen liito-oravaesiintymän vaatimat alueet ja kulkuyhteydet sekä virkistyskäytön tarpeet.Tällä hetkellä on käynnissä rakennusviraston konsulttityö, jossa selvitetään ”Luontodirektiivin liitteen IVa eläinlajien huomioiminen suunnittelussa ja rakentamisessa”.

Ponsi, Maunulan uurnalehdon kehittäminen osana Keskuspuiston ekologista käytävää. Maunulan uurnahautausmaa puistomaisine ja puustoisine osineen on nykyisin osa Keskuspuiston ekologista käytävää. Helsingin seurakuntayhtymä hoitaa aluetta sen arvot tiedostaen. Nykyinen harvahko aita mahdollistaa eläinten liikkumisen alueella. Aluetta koskevat luontoselvitykset ja alueen merkitys Keskuspuiston osana selvitetään siinä vaiheessa kun Keskuspuiston asemakaavojen mahdolliset muutokset tulevat ajankohtaisiksi.

Ponsi, joka koskee leirintäalueen uudelleensijoittumismahdollisuuksien selvittämistä Helsingissä. Yleiskaavan ehdotusvaiheessa tehdyssä leirintäalueen sijaintipaikkaselvityksessä on tutkittu vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja Rastilan leirintäalueelle Kivinokassa ja Savelanpuistossa sekä Degermossassa, Granössä ja Talosaaressa Östersundomin yleiskaava-alueella. Kivinokan sijainti osoittautui parhaaksi, mutta vaatii vielä yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Östersundomin sijaintipaikkavaihtoehdoista varteenotettavimmaksi osoittautui Degermossa. TÄtäkin tutkitaan.

Ponsi koskien Helsingin kallioluonnon suojelun ja virkistyskäytön mahdollisuuksien selvittämistä. Asemakaavatason suunnittelussa voidaan lieventää maa- ja kallioperään kohdistuvia vaikutuksia paikallisten pinnanmuotojen huomioimisella. Samalla voidaan lisätä rakennettavien alueiden omaleimaisuutta. Tästä on esimerkkinä Vuosaaren Uutelankanavan itärannan kallioiden säilyttäminen osana kanavarakennetta

Ponsi koskien Veräjämäen ja Pirunkallion metsäalueiden luontoarvojen ja virkistyskäytön kannalta keskeisten osien säilyttämistä rakentamattomina. Veräjämäen ja Pirunkallion metsäalueet sijaitsevat Oulunkylän ja Viikinmäen välissä Vantaanjoen varrella. Yleiskaavassa alue on osoitettu pääosin virkistys- ja viheralueeksi. Uusi yleiskaava ja alueelle laaditut muut suunnitelmat säilyttävät Veräjämäen ja Pirunkallion arvokkaat luontoalueet ja parantavat niiden saavutettavuutta ja mahdollisuuksia virkistyskäyttöön. Täydennysrakentaminen on mahdollista Maaherrantien varrelle. Yleiskaavan rakentamisalueet rajoittuvat 100-200 m etäisyydelle Maaherrantiestä eivätkä yllä maisemaa hallitsevan Pirunkallion lakialueille.

Ponsi koskien Helsingin houkuttelevuuden edistämistä matkailukohteena. Vesiliikennettä pitäisi vielä kehittää. Saariston tuomia muita mahdollisuuksia, kuten ympärivuotisten vierailukohteiden ideointia voidaan selvittää jatkosuunnittelun yhteydessä.

Ponsi, joka koskee Pornaistenniemen rakentamisen vaikutusta Natura-alueen suoja-alueeseen. Arvokkaat niityt Pornaistenniemen alueella ja Lammassaaren ja Pornaistenniemen välissä on rauhoitettu olemassa olevilla luonnonsuojelualueilla. Pornaistenniemeen rajoittuva Viikki-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue on avointa ruovikkoniittyä ja muuta ruovikkoaluetta vesilampareineen. Pornaistenniemen tervaleppälehto sijoittuu ikään kuin suoja-alueena yleiskaavan rakentamisalueen ja Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen ja Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura-alueen väliselle alueelle.

Ponsi koskien Malmin lentokentän ympäristön virkistys- ja luontoalueiden säilyttämisen mahdollisuuksien selvittämistä. Virkistyskäyttöä kehitetään ja virkistysalueita suunnitellaan aktiivisesti alueen asemakaavojen laatimisen yhteydessä. Samalla alueen luontoarvoja selvitetään edelleen ja niiden tarkempaa sovittamista maankäytön suunnitteluratkaisuihin jatketaan.

Ponsi koskien Tuomarinkylän kartanon alueen jatkosuunnittelua. Uudessa yleiskaavassa on osoitettu uutta rakentamista Tuomarinkylän kartanon Uuspellon alueelle ja muualle alueen ympäristöön. Nyt pääosin liikenteen suoja-aluetta ja virkistysaluetta olevalla alueella risteää kaksi yleiskaavaan osoitettua pikaraitiotietä. Pro Tuomarinkylä on laatinut vaihtoehtoisen suunnitelman Tuomarinkylän kartanon alueen kehittämiseksi. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä on käyty runsasta keskustelua alueen kehittämisestä ja Tuomarinkylän kartanon ympäristön aluevarauksia on muutettu kaavavalmistelun aikana. Aktiivinen osallistuminen suunnitteluprosessiin kertoo Tuomarinkylän kartanon merkityksestä monipuolisena hevos- ja koiraharrastuksen keskittymänä. Jatkosuunnittelussa otetaan huomioon myös vaihtoehtoiset suunnitelmat, mitä alueelta on tehty. Ne tarjoavat monipuolista käyttäjätietoa sekä erilaisia näkökulmia alueen kehittämiseen. Kun alueen jatkosuunnittelu käynnistyy, on asemakaavoitusvaiheessa jälleen monia vuorovaikutuksen ja vaikuttamisen paikkoja. Avoin dialogi kaupunkilaisten ja suunnittelijoiden välillä mahdollistaa parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamisen, missä sekä koira- että hevosharrastuksen toimintaedellytykset alueella varmistetaan.

Ponsi, joka koskee joka koskee yleiskaavan jatkovalmistelua, luontoalueita. Tavoitteena on turvata myös jatkossa riittävät virkistysalueet kasvavalle väestölle. Viheralueverkosto vahvistuu, virkistysalueet ja -palvelut ja meri ovat helposti saavutettavissa. Yleiskaavassa on koko kaava-aluetta koskeva yleismääräys, jonka mukaan vihersormien ja muiden seudullisten viheralueiden sekä paikallisen viheralueverkoston jatkuvuus tulee turvata.

Toivomusponsi, joka koskee Melkin rakentamista. Melkin saari on yleiskaavassa esitetty rakennettavaksi asuntovaltaiseksi alueeksi ja virkistys- ja viheralueeksi. Saaren rakentuminen ei kuitenkaan todennäköisesti ole strategisesti tärkeimpien tai ensisijaisempien maankäytön kehitystoimien joukossa. Yleiskaavan väestö- ja työpaikka-arviossa ei ole tarkastelujaksolle ennen vuotta 2050 osoitettu Melkkiin asukkaita tai työpaikkoja. Eteläosa on merkitty virkistys- ja viheralueeksi.

Ponsi, Rastilan leirintäalueen siirron yritys- ja matkailuvaikutusten arviointi. Helsingissä on otettu käyttöön suunnitelmien ja päätösten yritysvaikutusten arviointimalli. Tätä mallia voidaan soveltaa myös Rastilan leirintäalueen siirron vaikutuksista tehtävään arviointiin.

Ponsi  joka koskee tyhjien tilojen muuttamista asuinkäyttöön. Suhtaudutaan varovaisuudella. Työpaikkakeskittymillä esikaupungeissa voi olla suuri merkitys myös alueen palvelujen kannalta. Monet asukkaiden palvelut saattavat olla riippuvaisia päivisin alueella työssä käyvistä ihmisistä. Vaikka kantakaupungin rakenne on mahdollistanut toimistotyöpaikkoja vanhoihin asuintaloihin ja myös muutosta takaisin asunnoiksi, nykyisin muutos asunnoista toimitiloiksi ei käytännössä ole mahdollista. Tämän takia on erityisen tärkeää arvioida ja selvittää huolella ne alueet, jotka voivat osittain muuntua asuntoalueiksi.

Ponsi, joka koskee Rastilan leirintäalueen nykyisen ja suunnitellun uuden leirintäaluepaikan käytettävyyden ja matkailupalveluiden saavutettavuuden selvittämistä. Ennen Rastilan leirintäalueen siirtopäätöstä tämä tullaan selvittämään eri käyttäjäryhmien kannalta.

Ponsi, joka koskee Vartiosaaren itäosan kallioiden säilyttämistä mahdollisimman luonnontilaisina. Tämä on aina yhtä surullista, kun lausunto toteaa, että Vartiosaaren maisemarakenne on erityinen. Silti valtuuston enemmistö päätti sen rakentaa… Itärannan metsäinen kalliovyöhyke on osoitettu osayleiskaavassa virkistysalueeksi, jonka luonto-, maisema-, puutarha- ja kulttuurihistorialliset  sekä geologiset arvot tulee säilyttää.

 

Koko lista siis täällä.