VISTRA II eli Viher- ja virkistysverkoston kehittämissuunnitelma -raportin luonnos, itse raportti tulee käsittelyyn marraskuussa. Tein viisi huomiota, johon sain vastauksiakin. Nämä otettiin raportin laadintaan sisään keskustelun pohjalta:
1. Yleiskaavan teemakartalla on “niittyverkosto”. Niittyverkostoaa ei löydy koko luonnos paperista kertaakaan, vaikka se on yleiskaavan teemakartan hieno oivallus. Vastaus oli, että jatkosuunnitellussa aiotaan täsmentää niittyverkosto mukaan, koska siitä ei ole tarkkaa tietoa vielä olemassa. Joten se tulisi jatkossa mukaan suunnitteluun.
2. Jatkosuunnittelussa otetaan huomioon, että ksv tekee alue-ekologisen tarkastelun siitä, millaista kaupunkiluontoa eri alueilla kannattaa vahvistaa ja vaalia. Esittelijä vastasi, että tässä aikataulussa on mahdollista lisätä raporttiin lähtökohdaksi se, että maisema- ja puistosuunnittelussa tullaan käyttämään hyväksi alue-ekologisen tarkastelun tietoja.
3. Luonnoksen käsittely. Mielestäni, kun luonnos asetetaan nähtäville tai muulla tavoin varmistetaan vuorovaikutus mm. Ympäristöjärjestöjen kanssa. Esittelijä vastasi, että on ollut yksi asukastilaisuus. Siihen oli kutsuttuna yleiskaavasta luontoaluemuistutuksia jättäneet. Raportti on nyt yleiskaavasivustolla nähtävillä. Laajempikin kuuleminen on mahdollista järjestää.
4. Lisäksi yksi asia pisti aineistosta silmään. Hallainvuoren osalta on sivulla 50, jossa esitetään toimenpiteenä 4 reittien toteuttaminen Hallainvuoren metsäalueelle. Alue on isolta osin luonnonsuojeluohjelman kohde, joten uusia reittipäätöksiä suojelukohteelle pitäisi harkita tarkkaan. Esittelijä sanoi, että luonnonsuojelukohteita tarkastellaan vielä uudestaan ja uuteen versioon ollaan lisäämässä kohtaa, jossa reittien toteuttamisessa otetaan huomioon alueen luonnonsuojeluarvot.
5. Ohjelman sitovuus ja yhteys yleiskaavan toteutusohjelmaan selkeytyy ennen päätöksentekoa.
Huopalahden aseman kaava ja liikennesuunnitelma jäivät viikoksi pöydälle.
Lohiapajanlahden kaava ja liikennesuunnitelma Lauttasaaressa. Pyysin viikoksi pöydälle. Varhaiskasvatusvirastolta oli kysytty sitä, että haluavatko he asuinrakennukseen päiväkodin. Vastaus oli, että ei vaan haluavat oman talon. Kaavaan jätettiin kuitenkin määräys, että rakennuksiin saa tehdä päiväkodin. Tällä varaudutaan yksityisen päiväkodin mahdollisuuteen. Niitä ei koske samat pihamääräykset vaan voivat hoitaa läheisillä puistoilla pihatoiminnot. Onhan mahdollista, että näitä tiloja käytetään päiväkotien väistötiloina tai jos linjaus omiin rakennuksiin sijoittmisesta muuttuu. Kaavakarttaan on siis lisätty ELY-keskuksen vaatimuksesta määräys että tontin 1 ja 2 piha-alueelle ei sa sijoittaa päiväkodin leikkialuetta.
Garden Helsinki arkkitehtuurikilpailu eli HIFK:n halli. Äänestettiin parista lisäyksestä:
– Särelän Mikko ehdotti lisäystä:”Nordenskiöldinkadun varresta tulee suunnitella korkeatasoista urbaania ympäristöä, kiinnittäen erityistä huomiota jalkakäytävään ja sille aukeaviiin tiloihin. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on ensisijaisesti osoitettava liike- tai muuksi toimitilaksi.” Se hyväksyttiin yksimielisesti.
– Demarit ehdotti: “Erityisesti Pohjoisen Stadiontien kautta kulkevan huoltoliikenteen väylän tulee mahdollistaa myös raskas huoltoliikenne.” Tämä on jo hyväksytyssä Stadionin asemakaavassa, joten se vain totesi tilanteen ja lisättiin yksimielisesti.
– Kokoomus ehdotti: “Kaupunkitilallisesti Töölön kaupunkirakenteeseen ja Keskuspuistoon kiinteästi liittyvien rakennusten mittakaava ja korkeus tulee suunnitella niin, että avoimien pallokenttien korostamaa Olympiastadionin ja tornin kaupunkitilaa hallitseva asema säilyy voimakkaana. Suunnittelussa tulee huomioida myös alueen sijainti osana Keskuspuistoa.” Hyväksyttiin yksimielisesti
– Kokoomus ehdotti: “Avoramppien sijoittaminen katualueelle tai maastoon ei ole sallittu.”, äänestyksessä ehdotus hävisi äänin 5-4 eli ei tullut lisätyksi.
Muut asiat esityksen mukaan, paitsi hissien rakentaminen jäi pöydälle.
Comments
10 responses to “Kaupunkisuunnittelulautakunnan raportti 4.10.2016”
Yritä yleiskaavaa puoltaa. Se on kokonaisuutena tärkeämpi kuin me.
Siinä on paljon hyvää ja jonkin verran huonoa. Siksi se on vähän niin kuin mikä tahansa iso asia kaupunkipolitiikassa. Siinä on tehty kompromisseja ja jokaisella on voittoja ja häviöitä. Kaava itsessään on hieno edistysaskel ekologiseen, tiiviiseen, oikeaan kaupunkiin. Samalla se on strateginen eli se vaatii aina myös asemakaavan toteutuakseen. Siksi siihen vaiheeseen jää paljon vielä taisteltavaa, mm. luontoalueiden osalta.
“Kokoomus ehdotti: ”Avoramppien sijoittaminen katualueelle tai maastoon ei ole sallittu.”, äänestyksessä ehdotus hävisi äänin 5-4 eli ei tullut lisätyksi.”
Eikö kokoomus äänestyttänyt juuri päinvastaisesta eli tuon ehdon poistamisesta? Vai tulkitsenko päätöstiedotetta väärin?
Olet aivan oikeassa! Raportistani jäi sana puuttumaan eli se että Kokoomus ehdotti tämän lauseen poistamista. Kiitos hyvästä huomiosta.
Helsingin virkistys- ja luontoalueet ovat uhattuna, kun kaupunkisuunnitteluvirasto aikoo uudessa yleiskaavassaan hävittää suuren osan kaupungin metsistä ja viheralueista.
Irvokasta on, että virasto sitten silmänlumeeksi esittelee tällaisia viherverkoston kehittämissuunnitelmia. Parasta kehittämistä olisi jättää kaupungin viheralueet rakentamatta.
Olen pohtinut paljon tätä yleiskaavan ja luonnon suhdetta. Periaatteessa yleiskaavassa suojellaan yli 500 hehtaaria luontoa, perustetaan metsäinen suojeluverkosto, se saa lainvoimaisen aseman ja paljon onglemakohtia saatiin poistettua käsittelyssä rakentamisuhan alta. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää: eri alueita eri puolilla kaupunkia. Hyvä uutinen on se, että jokainen näistä alueista vaatii asemakaavan, joten yhtään puuta ei olla hävitty vielä.
Nordis avattiin 1. lokakuuta vuonna 1966 eli 50 vuotta sitten. Jäähalli maksoi kolme kertaa arvioitua enemmän ja rakennustöiden viivästymisen takia MM-kisat piti siirtää Tampereelle. Kuulostaa tutulta.
Nyt kiekkojoukkue aikoo hylätä vanhan perinteikkään hallinsa, kun joukkueen takapiruina olevat grynderit haluavat purkaa hallin ja rakentaa Nordenskiöldinkadun varret täyteen kauppakeskuksia, liiketiloja, hotelleja, asuntoja ja tornitaloja. Sääli että jääkiekkoilijat eivät osaa arvostaa omaa historiaansa.
Se vanhan jäähallin alue on monella tapaa ollut vähän hankala. Se on oikeastaan odottanut sellaista hanketta, joka olisi toteuttamiskelpoinen. Itse näen tämän ehkä mahdollisuutena: turvataan samalla urheilun edellytykset, mutta myös rakennetaan lisää Töölöä.
Viherverkoston kehittämissuunnitelmassa mainittu alue-ekologinen tarkastelu kannattaisi ottaa käyttöön myös yleiskaavassa ennen sen hyväksymistä. Esimerkiksi Keskuspuistossa kannattaisi vaalia metsäluontoa ja Vartiosaaressa merellistä saaristoluontoa.
Olet oikeassa. Se on erinomainen idea muutenkin, jotta saadaan alue kerrallaan kartoitettua luonto ja mitoitettua toimenpiteet sen mukaan. Nehän voivat eri puolilla Helsinkiä olla niin kovin erilaisia.