Syksy alkaa kulttuuri-ja vapaa-ajan lautakunnan seminaarilla. Kokoamme ajatuksiamme kaupungin strategiaan. Julkisista keskusteluista päätellen siitä on tulossa linjaavampi ja poliittisempi kokonaisuus kuin aiemmin.
Strategian laadinnassa riitelee aina kaksi näkökulmaa. Lyhyempi, oikeita valintoja tekevä paperi on parempi ohjenuora kaupungin johtamiseen. Neljä vuotta on lyhyt aika, eikä kaikkea maailmaa saa yhdessä valtuustokaudessa valmiiksi. Kuitenkin on niin, että lyhyestä paperista jää paljon oleellista pois. Kaupunki on suuri kokonaisuus, jonka pienemmilläkin osasilla on oikeutus olla näkyvissä.
Siirrymme uuteen aikakauteen, kun uusi toimialamalli otetaan käyttöön. Siksi haluan, että uudessa strategiassa näkyy erityisesti hallinnonalat ylittävät suuret ponnistukset, joiden tarkoitus on ohjata pois omista tekemisen siiloista, ylittämään rajoja ja tekemään yhdessä.
Tällaisiksi ajattelen terveyden edistämisen, hyvinvointierojen kaventamisen ja kaikista huolehtimisen näkökulman. Ajattelen myös, että tekisi hyvää käydä kaupungin toimintoja ihmisen, kaupunkilaisen näkökulmasta, siten että erilaiset jäykkyydet saataisiin korjattua. Ei pidä olla seinää, johon asukas, asiakas tai yrittäjä törmää luoviessaan kaupungin eri toimintojen läpi.
Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut ovat oleellisia juuri sen näiden asioiden kannalta. Kirjastojen, liikuntapalvelujen tai vaikkapa teatterin tai orkesterin mahdollisuudet ovat rajattomat näistä näkökulmista. Niillä on itseisarvo hyvinvointierojen kaventamisessa. Samalla ne tarjoavat alustan kaupungin muille palveluille kohdata helsinkiläiset luontevasti.
