Monimuotoinen kaupunkiluonto

Kirjoitimme Julianna Kentalan kanssa Helsingin vihreiden vaalilehteen siitä, miten upea on Helsingin luonto. Säästetään se tuleville sukupolville!

Helsinki on kapealle niemenkärjelle perustettu Euroopan kallioisin pääkaupunki. Tämä tekee kaupungin kasvamisesta hieman haastavampaa, mutta kaupunkiluonnostamme omaleimaista ja ainutlaatuista.

Helsingin luonto on satoja pieniä saaria karuista kallioluodoista reheviin linnoitussaariin. Se on metroraiteiden vieressä villinä rehottava niitty. Se on uppoutuminen metsän tuntuun, vaikka autotie kiemurtelee kivenheiton päässä. Se on kalliolla paahtuneelta tuoksuvat männynneulaset. Se on täyttömaan rantakaislikossa kiljahteleva meriharakkapariskunta ja kaikkien tuntemat töölönlahden joutsenet.

Helsingin luonto on kiva, kiipeiltävä kallio kerrostalokorttelin sisäpihalla. Se on spontaani piknik puistossa ystävien kanssa, miltei kaupungin ydinkeskustassa. Se on kaikkina vuodenaikoina eri tavoin upea meri, jonka kohtaa vähän kaikkialla. Se on kävely pitkospuilla korkeiden kaislojen keskellä, kaupungin kohinan kadotessa kuulumattomiin.

Helsingin luonto on pyöräreitti metsäpolulla. Se on leikkipuiston vierestä ensimmäistä kertaa omin, pienin käsin ylpeänä suoraan suuhun poimitut mustikat. Se on oma kasvimaa ratikkamatkan varrella tai metromatka sienimetsään. Se on vastaan jolkottava kettu Keskuspuistossa. Se on kartalla kiemurtelevat vihersormet – Helsingin ajatus siitä, että luonnon on oltava tasa-arvoisesti jokaisen kaupunkilaisen lähellä, asuinpaikasta riippumatta.

Helsingin luonnolla on arvoa muillekin kuin meille ihmisille. Metsissämme asuu useita uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja. Helsinki on lumikon, palokärjen ja satakielen koti, muiden muassa. Lajimme asuvat suojelun arvoisissa metsissä, kaupungin ekologisissa käytävissä, taimenpuroissa ja vesistöissä.

Helsingissä luonto on läsnä vähän joka paikassa. Se on samaan aikaan arkista ja henkeäsalpaavaa. Juuri luonto tekee monille Helsingistä Helsingin: sen ansiosta ilmamme on puhtaampaa ja arkemme virkistävämpää. Tutkitusti on todettu, että luonnon läheisyys vähentää sairastavuutta, lisää aktiivisuutta, lievittää stressiä –  ja tekee meistä vähän onnellisempia.

Näin rakennetaan lisää koteja luonnon ehdoilla

1. Selvitetään, suunnitellaan ja kunnioitetaan

• Hyödynnetään tutkittua tietoa: lajikartoituksia ja luontopaikkatietoa. Säilytetään uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien asujamistot.
• Kunnioitetaan kaikissa olosuhteissa suojelualueita, vihersormia ja ekologisia käytäviä.
• Viherkertoimen hyödyntäminen suunnittelun apuna edistää riittävän viherrakenteen säilymistä. Kerroin auttaa hahmottamaan, paljonko tontilla on kasvillisuutta suhteessa sen kokoon.
• Hiilitaselaskuri auttaa hahmottamaan rakentamisen vaikutuksia kunkin alueen hiilinieluihin ja -varastoihin. Se on hyvä apuväline suunnittelun ilmastovaikutuksia arvioitaessa.
• Metsänhoito minimiin. Metsän elämälle on parempi, mitä vähemmän siihen puututaan. Lahopuuta ei pidä viedä pois metsästä.

2. Hyödynnetään uusia vihertämisen tapoja:

• Viherkatot, kattopuutarhat, seinäkasvit tekevät ympäristöstä monimuotoisemman ja vihreämmän. Kasvillisuus muun muassa sitoo hiilidioksidia ja lisää kaupunkimme viihtyisyyttä ja edistää terveyttä.
• Suunnittelussa tulee jättää tilaa ihmisten omalle toiminnalle: kasvatuslaatikoille, viljelypalstoille ja siirtolapuutarhoille.

3. Helpoilla teoilla lisää monimuotoisuutta

• Niittyä nurmikon sijaan! Niitty on parturoitua nurmikkoa monimuotoisempi elinympäristö. Niittymäiset pientareet edistäisivät nurmikkoa paremmin esimerkiksi biodiversiteetille tärkeiden hyönteisten elinmahdollisuuksia.
• Hallittua hoitamattomuutta! Pidetään kulkureitit kunnossa ja turvallisina, mutta muu luonto monimuotoisena ja vapaana. Monet eliölajit tarvitsevat esimerkiksi metsiin rauhassa lahoamaan jätettyä puuta.
• Lluonnontilaiset rannat monimuotoisine rantakasvillisuuksineen puhdistaa vesistöjä sitomalla ravinteita ja tarjoaa pesimäpaikkoja linnuille.

4. Helsingin omaleimaisuus arvoonsa

• Keräätään alueen asukkaiden kokemuksia: miten läheiset puistot, metsät ja luontokohteet koetaan ja miten niitä käytetään. Tämä tieto on arvokasta uusia koteja suunnitellessa.
• Tehdään uutta siten, että se kunnioittaa vanhaa ja kunkin kaupunginosan omaa henkeä.
• Merellisyyden arvoa ei voi rahassa mitata: pidetään ranta kaikkien yhteisenä.