Helsingin peruskouluissa tapahtuu innostavia asioita. Uusi ilmiöpohjaiseen oppimiseen perustuva opetussuunnitelma otetaan käyttöön. Samalla yritetään ottaa iso harppaus digiloikan muodossa.
Tämä kaikki kuitenkaan tapahdu itsestään. Perusopetuksessa tällä hetkellä vain viidennes oppilaista käyttää päivittäin tieto- ja viestintäteknologiaa. Loikka vaatii siis vielä paljon. Opettajien osaamisessa on myös suuria eroja. Tätä selittää OAJ:n selvityksen mukaan puutteet opettajien koulutuksessa, sekä peruskoulutuksessa että täydennyskoulutuksessa.
Haluamme, että opettajat saavat riittävästi täydennyskoulutusta toimiakseen luontevasti digimaailmassa nykyaikaisin tieto- ja viestintäteknologian keinoin.
Toinen ongelma on se, että laitteita puuttuu tai ne ovat vanhanaikaisia. Vain kuudella kymmenestä perusopetuksen opettajasta on työssä tarvittavat henkilökohtaiset kannettavat digilaitteet. Tämäkin selviää OAJ:n digiselvityksestä.
Haluamme, että lapsilla ja opettajilla on riittävä määrä tieto- ja viestintäteknologian laitteita käytössään.
Helsingissä on hyvä tilanne siinä, että kouluissamme luokkakoot on pystytty pitämään kohtuullisina. Kuitenkin asuinalueiden välille ei saa päästää syntymään eroja koulujen välille. Siksi kuluneella kaudella onkin lisätty niitä määrärahoja, joilla tasataan heikoimmista lähtökohdista olevien lasten koulupolkua.
Haluamme lisätä eriytymisen vastaista työtä, jotta jokaisessa koulussa ja jokaisella lapsella on yhtäläiset mahdollisuudet.
Päättäjinä olemme vastuussa siitä, että kenenkään terveyttä ei vaaranneta kouluissamme. Koulujemme sisäilmaongelmat juontuvat monesta lähteestä, kuten uusien koulujen rakentamisaikaisen valvonnan puutteesta tai vanhoissa kouluissa korjausvelan laiminlyönnistä. Tähän meillä vain ei yksinkertaisesti ole varaa. Helsingin on käytävä läpi investointiohjelmansa ja suojeltava lapsiamme ja opettajiamme.
Haluamme, että Helsinki ei päästä koulujen korjausvelkaa kasvamaan, vaan lapsille ja opettajille turvataan terveelliset tilat.
Me uskomme avoimeen Suomeen ja siihen, että kielet auttavat ymmärtämään muita kulttuureja ja ihmisiä. Siksi haluamme, että helsinkiläisissä kouluissa on monipuolisesti tarjolla kielten opetusta. Vieraan kielen opetus pitää aloittaa nykyistä varhemmin. Myös erilaiset kielikylpypolut ja kielirikasteinen opetus antavat lapsille mahdollisuuksia kielten oppimiseen.
Haluamme, että kouluissa tarjotaan mahdollisuus varhaiseen vieraan kielen oppimiseen.
On iloinen asia, että perheet valitsevat kaupunkimaisen elämän ja jäävät Helsinkiin. Siksi lasten määrä kasvaa koko ajan. Helsingillä on myös tavoite, että kaupungissa asuu 860 000 asukasta vuoteen 2050 mennessä. Nämä lapset tarvitsevat koulut. Aikaisemmin ongelma oli, että lasten määrän vähenemisen myötä mietittiin, mitkä koulut pitää sulkea, koska lapsia ei riitä niihin. Edelleen voi olla niin, ettei lapsia ole tasaisesti eri puolilla kaupunkia.
Koulun perustaminen ei ole nopeaa, siksi haluammekin selvittää nopeampia tapoja tehdä sellaisia tilapäisiä koulujärjestelyjä, joilla kaikkien lasten oikeus lähikouluun turvataan. Nykyään tämä tarkoittaa nopeasti pystytettäviä paviljonkikouluja, tai puukouluja, kuten niitä myös kutsutaan.
Haluamme, että Helsinki laatii suunnitelman siitä, että miten äkillisestikin kasvavaan lasten määrään pystytään reagoimaan nykyistä joustavammin ja nopeammin, jotta jokaiselle lapselle voidaan taata paikka lähikoulusta.
Valitettavan usein saamme lukea uutisista järkyttävistä kiusaustapauksista, joihin ei ole osattu puuttua ajoissa. Nykyään kiusaaminen on myös levinnyt verkkoon. Tutkimusten mukaan 26% Helsingin koululaisista on kokenut kiusaamista. Liian usein kiusatuiksi joutuvat jollain tavalla erilaiset, kuten sateenkaarinuoret.
Kiusaamisen ehkäisy vaatii jatkuvaa työtä ja työllä on onneksi saatu myös tuloksia. Tarvitsemme lisää KiVa-koulu-toimenpideohjelman ja Kannustusryhmä-kampanjan kaltaisia tekoja.
Haluamme, että Helsingin kouluissa on kiusaamiselle nollatoleranssi, jotta kaikki erilaiset lapset ja nuoret voivat kasvaa ja oppia turvallisessa ympäristössä.
Pidetään siis Helsingin koulut jatkossakin maailman parhaina.
Elina Moisio
Ville Ylikahri
P.s. Tervetuloa keskustelemaan kouluista ma 27.3. klo 16 vihreiden vaalikontille Narinkkatorille.
Comments
2 responses to “Tehdään Helsingin upeista kouluista vielä parempia”
Luokkakokoja ei pidä tarkastella keskiarvokoon kautta! Opetusviraston antama keskiarvo (perusopetuksessa n. 20 oppilasta) tuntuu irvokkaalta niistä kymmenistä hkiläisistä alakoulun opeista, jotka luotsaavat 27-31 oppilaan luokkia! Omassa hkiläisessä koulussani on joka vuosi useita isoja (27-31 oppilasta) luokkia. Alkuopetuksessakin tällä hetkellä 24-26 oppilaan eka- ja tokaluokkia.
Isot luokkakoot uuvuttavat luokanopettajan täysin, koska jokaisen yksilön asioiden hoitaminen on yksin luokanopen vastuulla.
Tämä on erittäin tärkeä näkökulma. Opetusvirastolta saadun tiedon mukaan Helsingissä ollaan luokkakokojen suhteen OAJ:n asettamassa tavoitteessa. Opetusryhmien koot ovat jopa alle sen. Keskimääräinen luokkakoko suomenkielisessä perusopetuksessa vuonna 2016 oli 20 oppilasta 1 – 6 luokilla ja 17 oppilasta 7- 9 luokilla. Se, että tilanne on kohtalainen, tarkoittaa sitä, että pitää tehdä töitä, jotta se säilyy. Ja olet oikeassa siinä, että keskiarvo ei ole ehkä oikea mitta tälle. Tästä OAJ:n ohjeesta voisi ottaa oppia: http://www.oaj.fi/cs/oaj/4%20Opettajamitoitus%20kuntoon