Helsingin peruskouluissa tapahtuu innostavia asioita. Uusi ilmiöpohjaiseen oppimiseen perustuva opetussuunnitelma otetaan käyttöön. Samalla yritetään ottaa iso harppaus digiloikan muodossa.
Tämä kaikki kuitenkaan tapahdu itsestään. Perusopetuksessa tällä hetkellä vain viidennes oppilaista käyttää päivittäin tieto- ja viestintäteknologiaa. Loikka vaatii siis vielä paljon. Opettajien osaamisessa on myös suuria eroja.
Lauttasaaressa lasten määrä kasvaa, uusia taloja rakennetaan koko ajan. Tällä hetkellä opetusvirasto arvioi, että kouluihin tarvitaan lisätiloja noin 350 oppilaalle ainakin kahdeksaksi vuodeksi. Lisäksi tarvitaan tiloja väistötiloiksi, kun Drumsö Lågstadien ja Lauttasaaren ala-asteen peruskorjaus alkavat.
Tällä viikolla sain nostatettua itsessäni kansallistunteen, jota en luullut olevan olemassakaan. Ruotsalaisen Gabriel Heller Sahlgrenin käsittelyssä kyytiä saivat niin suomalaisuus itsessään kuin eritoten koulutus ja opetus Suomessa. Miehen viesti on, että Suomen Pisa-menestykseen tarjotut vastaukset eivät pidä paikkaansa. Erityisesti tasa-arvoisuus sekä standarditestien, markkinavetoisuuden ja mitattavuuden puute eivät olekaan menestyksen takana.
Opetusministeri Arne Duncan teki tällä viikolla aloitteen, että ei-väkivaltaisten vankien laitoshoitoa keventämällä säästettäisiin rahaa, joka tulisi käyttää opettajien palkkojen kohentamiseen erityisesti vaikeimmilla alueilla. Aloitteessa on ideaa, koska opettajiin ja kouluihin panostaminen todennäköisesti myös vähentää rikoksia ja tarvetta vankeinhoitoon pitkällä tähtäimellä. Jos ei-väkivaltaisten vankien määrä puolittuisi, säästyisi noin 15 miljardia dollaria vuosittain,