Keskuspuisto on ainutlaatuinen. Se on sitä koko Suomenkin mittakaavassa. Siellä asuu useita uhanalaisia tai silmällä pidettäviä lajeja. Se on ketun, lumikon, palokärjen ja satakielen koti, muiden muassa. Keskuspuistossa on aarnia, haapoja, lehtoja. Sen metsät ja reitit toimivat virkistysalueena, luontokohteena ja liikunnan mahdollistajana. Haaganpuron eteen on tehty paljon töitä, jotta taimen edelleen nousee siihen.
Keskuspuisto ei kuitenkaan ole yksi paikka. Se on monta erilaista paikkaa. Se on Töölönlahti, se on Maunulanpuisto, se on Pirkkolanmetsä, se on Paloheinä ja Haltiala. Se on myös Ruskeasuon alue ja Laakson kenttä. Ainutlaatuisten luontoalueiden lisäksi Keskuspuisto on myös Hämeenlinnanväylän vartta, rakennettuja liikuntakeskuksia, ja esimerkiksi eläinten hautausmaa ja uurnalehto.
Se, mistä yleiskaavan kohdalla kiistellään, on erityisesti Pirkkolan ja Maunulan alue. Riita on syntynyt Hämeenlinnanväylän bulevardisointihankkeesta. Tarkoitus on, että väylä muutetaan kaduksi. Kun autojen nopeudet alenevat, melu ja saasteet vähenevät. Silloin voidaan rakentaa lähemmäksi katua. Bulevardeja tarvitaan kaupunkiin uusien asuntojen takia, mutta myös sen takia, että niiden avulla voidaan rakentaa kattava poikittaisten pikaraitioteiden verkosto. Jos emme siirrä liikkumista raiteille, kasvava kaupunki tukehtuu ja ruuhkautuu. Hämeenlinnanväylän bulevardi on osa tätä.
Ongelma on se, että yleiskaava on yleinen ja sen voi tulkita antavan oikeuden rakentaa Keskuspuistoon massiivisia määriä. Ehdotusvaiheessa rakentamista olikin paljon. Siksi Vihreiden neuvottelutavoitteena oli vähentää rakentaminen mahdollisimman pieneen. Keskuspuistosta poistettiinkin neuvotteluissa 16 hehtaaria asumista.
Yleiskaava ei ole keskuspuiston osalta edelleenkään paras mahdollinen. Bulevardin voisi toteuttaa myös juurikaan puistoon rakentamatta, esimerkiksi kaventamalla katua, siirtämällä sitä, rakentamalla risteysten ulkopuolella vain yhden talorivin nykyisen väylän pientareelle. Mutta yleiskaava ei myöskään estä parasta ratkaisua.
Vielä on mahdollista varmistaa, että Keskuspuiston kohdalla paras ratkaisu toteutuu. Hämeenlinnanväylän bulevardi pitää Haagan ja Pirkkolan kohdalla jättää viimeiseksi toteutettavaksi bulevardiksi. Keskuspuiston kohdalla rakentaminen on minimoitava, ettei yhtään arvokasta metsää kaadeta eikä Keskuspuisto kapene ekologisesti elinkelvottomaksi. Yksi mahdollisuus on laatia osayleiskaava, jossa keskuspuisto saisi tarkat rajat. Joka tapauksessa pitää tutkia se, voisiko joitain alueita ennallistaa puistoksi, vaikkapa parkkialueita. Joka tapauksessa on laadittava oma, erillinen ja huolellisesti Keskuspuiston ainutlaatuisuutta tunnustava ratkaisu. Yleiskaava ei estä mitään näistä.
Pitäisikö yleiskaava kaataa Keskuspuiston takia? Ei pidä. Sen mukana menisi liian paljon hyvää: mahdollisuus rakentaa tiivistä kaupunkia, valtavan määrän raiteita, pyöräteitä, luoda uusia yrittämisen paikkoja. Ja mikä tärkeintä: paljon, paljon asuntoja. Helsingin suurimpia ongelmia on asumisen korkea hinta.
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti jo lähettää yleiskaavan eteenpäin hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus käsittelee yleiskaavaa syyskuussa. Sen jälkeen siitä päättää valtuusto.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin vihreiden blogissa 1.9.2016.
