Sign up with your email address to be the first to know about new products, VIP offers, blog features & more.

Miten Pariisi onnistui? Ilmastosopimuksessa on voimaa.

Blogi on julkaistu Akavan sivuilla 12.12.2015

Ilmastosopimuksesta voimaa

Pariisin ilmastokokous teki sen, mitä moni luuli mahdottomaksi. Isäntämaa Ranska puristi kasaan kahdessa viikossa kompromissin, joka valaa toivoa ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun.

Maapallon lämpeneminen on pysäytettävä kahteen asteeseen. Pitkän aikavälin tavoitteena kunnianhimoa lisätään viittaamalla sopimuksessa 1,5 asteen tavoitteeseen. Tämä on vain viittaus eikä sitova tavoite, eikä sitä täsmennetä konkreettisin toimenpitein. Mutta se on kuitenkin viesti maailman toimijoille. Uusia toimia tarvitaan. Maiden nykyiset sitoumukset yltävät vain noin kolmen asteen tavoitteeseen. Harmillista on, että maiden tekemiä toimiaa tullaan arvioimaan vain kollektiivisesti, eikä ollenkaan maakohtaisesti. Sopimus ja sen käyntiin pistämät toimet voivat kuitenkin parhaassa tapauksessa olla potku kohti uusiutuvien energialähteiden täysimääräistä hyödyntämistä.

Sopimus jättää kuitenkin toivomisen varaa rahoituksen suhteen. Rikkaiden maiden on autettava köyhempiä maita, sanotaan. Kuitenkin tarkoista rahasummista ei sovita mitään uutta aikaisemmin sovittujen lisäksi. Teollisuusmaat ovat aikaisemmin luvanneet 100 miljardin rahoituksen kehitysmaille. Tätäkään ei jostain syyystä mainita sopimustekstissä. Kompensaatiot jäivät siis pois.

Kansainvälinen ammattiyhdistysliike voi olla tyytyväinen ponnisteluihinsa. Pariisissa otettiin huomioon ihmisoikeuksien ohella tarve reiluun työhön kaikkialla maailmassa. Sopimustekstin johdannossa todetaan selvästi tarve oikeudenmukaiselle siirtymälle. Ilmastonmuutos muuttaa elinkeinoja ja työtä. Tarvitaan muutosturva, jonka turvin ihmiset pystyvät muuttamaan ja päivittämään murroksessa osaamistaan ja koulutustaan.

Olemme astumassa uuteen vaiheeseen. Tämä sopimus on vielä toteutettava. Se tehdään työpaikoilla, tehtaissa ja kunnissa. Vahvalla sopimuksella on ihmisten ja järjestöjen tuki. Ihmisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen tuki ilmastonmuutoksen vastaiselle taistelulle on vahvempi kuin koskaan aikaisemmin.

Kansainvälinen ammattiyhdistysjärjestö ITUC vaatii kansallisia hallituksia tarttumaan ilmastosopimuksen työhön liittyviin kirjauksiin. ITUC haastaa hallitukset perustamaan työntekijöiden muutosturvaa (Just transition) koskevan työryhmän. Myös Suomessa on syytä miettiä sopimuksen kansallista toimeenpanoa myös tältä osin. Meillähän on jo toimiva muutosturvainstrumentti TEM:ssä. Sitä voisi laajentaa koskemaan myös työn viherryttämistä.

Suomen palkansaajakeskusjärjestöt lähtivät Pariisiin tavoitteena saada kattava, oikeudenmukainen ja sitova sopimus, joka sisältäisi huolemme reilusta työstä ja muutosturvasta. Työhön liittyvät huolemme on kuultu. Sopimuksen sitovuus jättää toivommisen varaa, samoin rahoituksen puuttuminen kompensaatioilta vähentää sopimuksen oikeudenmukaisuutta.

Entä kattavuus? Sopimuksen hyväksyminen vaatii vielä sitä, että sen ratifioi vähintään 55 maata, jotka edustavat 55 prosenttia maailman päästöistä ennen vuotta 2020. Se jää vielä nähtäväksi.