Sign up with your email address to be the first to know about new products, VIP offers, blog features & more.

Koulujen ja vankiloiden yhteys: kurkistus USA:n koulutuspolitiikkaan

Opetusministeri Arne Duncan teki tällä viikolla aloitteen, että ei-väkivaltaisten vankien laitoshoitoa keventämällä säästettäisiin rahaa, joka tulisi käyttää opettajien palkkojen kohentamiseen erityisesti vaikeimmilla alueilla. Aloitteessa on ideaa, koska opettajiin ja kouluihin panostaminen todennäköisesti myös vähentää rikoksia ja tarvetta vankeinhoitoon pitkällä tähtäimellä. Jos ei-väkivaltaisten vankien määrä puolittuisi, säästyisi noin 15 miljardia dollaria vuosittain, jolla nostaisi köyhien alueiden opettajien palkkoja 50 prosentilla.

Obaman opetusministeri on mielenkiintoinen persoona, koska hän on toinen presidentin hallinnon pitkäikäisimmistä ministereistä. Hän on hallinnoinut vuodesta 2009 alkaen. Tämähän voi joko tarkoittaa, että hän on vallan menestynyt tehtävässään tai sitten sopivan ei-menestynyt eli ristiriidaton ministeri.

Photo/Image: Noel St. John www.press.org

Photo/Image: Noel St. John
www.press.org

Toimettomaksi Duncan ei tosin ole jäänyt toimettomaksi. Hänen aloitteestaan koulut kilpailevat niin sanotusta ”Race to the Top” –rahasta, jossa kouluja arvioidaan palautteen ja suoriutumisen perusteella. Lisäksi hän on puuttunut huonosti suoriutuvien koulujen tilanteisiin. Matkallaan hän sai sukset pahasti ristiin opettajien ammattiyhdistysliittojen kanssa, jotka ovat vaatineet hänen eroaan. Osa uudistuksista on toteutettu siten, että opettajat on asetettu tarkemman valvonnan ja mm. opiskelijapalautteen alaiseksi. Hänen sanotaan uudistaneen opettajan ammattia, joka luonnollisesti kannattaisi tehdä yhteistyössä opettajaliittojen kanssa.

Osavaltiolla on Amerikassa paljon valtaa opetuksen ja koulujen suhteen. Tämä on johtanut siihen, että oppilaskohtaiset erot rahoituksessa osavaltioiden välillä voivat olla jopa kaksinkertaiset. Siten ei pystytä tarjoamaan tasaveroisia mahdollisuuksia kaikille lapsille.

Kouluilla ja rikoksien määrällä on havaittu tutkimuksissa olevan yhteys. Amerikan rikosluvut ovatkin hätkähdyttäviä ja sidoksissa rotuun. Tummaihoisista ihmisistä suurempi osuus on vankilassa kuin Etelä-Afrikassa oli Apartheidin aikaan. Mustaihoinen 20-24 –vuotias mies, jolla ei ole high schoolin päättötodistusta on suuremmalla todennäköisyydellä vankilassa kuin töissä. Joka kolmas tummaihoinen mies on vankilassa jossain vaihetta elämässään. Koulut erottavat määräaikaisesti 3.5 miljoonaa oppilasta vuosittain ja jopa 250 000 luovutetaan poliisille erilaisista syistä. Heistä suurin osa on tummaihoisia poikia.

Yksi käyttämätön voimavara piilee esikouluopetuksessa. Sen järjestäminen on osavaltioista riippuvaista ja sattumanvaraista. Esikouluissa pystyttäisiin jo varhaisessa vaiheessa näkemään lapsien oikean tuen tarve ja nostamaan lapsien osaamistaso samalle tasolle ennen koulua. Tässä valossa Suomen päätös korostaa varhaiskasvatuksen merkitystä päiväkodeissa tuntuu vallan oikealta. Samoin tässä valossa päätös leikata juuri vaikeammassa asemassa olevien lasten oikeudesta päivähoitoon tuntuu varsin väärältä.

USA:n presidentinvaalien esivaalipaneeleissa koulutuspolitiikkaa ei ole käsitelty juurikaan. Ehdokkaat ovat tyytyneet yleisiin toteamuksiin siitä, miten koulutus on tärkeä investointi tulevaisuuteen. Olisi hyvä, jos tulevissa paneeleissa ehdokkailta tivattaisiin, miten he vähentäisivät koulupudokkuuden määrää ja tasaisivat oppimiseroja.