Kaupunkisuunnitteluvirasto ehdottaa, että Vartiosaareen rakennetaan asuntoja 5 000–7 000 asukkaalle.
Kävimme tutustumassa Vartiosaareen vihreän valtuustoryhmän kanssa. Alue on ainutlaatuinen. Se on säilynyt hienona luontoarvoiltaan ja muodostaa tärkeän osan Helsingin metsäistä verkostoa. Se pitää säilyttää virkistyskäytössä ja lähelle rakentuvien isojen kaupunginosien luontokohteena.
Haluan Helsinkiin lisää asukkaita. Näin kaupungista tulee monipuolinen ja elävä. Arvioiden mukaan kaupungissa asuu 260 000 asukasta vuonna 2050 enemmän kuin nyt. Kasvava kaupunki tarvitsee yhtenäisiä, laajoja viheralueita. Ne ovat ehdoton edellytys sille, että kaupunki voi kasvaa.
Uusille asukkaille pitää löytää Helsingistä kodit. Uusien kotien paikkoja etsitään valmisteilla olevassa yleiskaavassa. Ehdotetuista paikoista pitää rakentaa aivan ensimmäisenä nykyisistä moottoriteistä katuja, osa kattamalla ja tunneloimalla. Sen lisäksi täytyy tiivistää reippaasti. Rakennetaan Malmin lentokentälle nykyistä miljöötä säilyttäen, tehdään Talin Golf-kentästä upea uusi asuinalue, tiivistetään uusien poikittaisten ratojen varrelle. Sekoitetaan asumista, toimitiloja ja jopa pienteollisuutta nykyisille harvaanrakennetuille teollisuusalueille.
Vartiosaarta ei kannata rakentaa. Vartiosaaressa on asumisen kannalta samoja ongelmia kuin muussakin saaristossa. Saaret ovat usein vaikeasti saavutettavissa joukkoliikenteellä ja niistä tulee pakostakin rakennettuna kovin yksityisiä, ja vain asukkaittensa käytössä olevia.
Avaamalla saarta sopivasti esimerkiksi sillan tai lossin avulla, yhä useampi kaupunkilainen pääsisi nauttimaan sen kiistattomista arvoista. Rantoja kiertää huvila-alue, joka on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Kallioilta avautuu uskomattomat aavat näkymät merelle. Ylipäätänsä merijoukkoliikennettä kehittämällä Helsinkiin saisi aivan uusia saaria ja alueita ihmisten ulottuville.
Comments
6 responses to “Ei rakenneta Vartiosaareen – tiivistyvä kaupunki tarvitsee virkistysalueensa”
Viisaasti kirjoitat! Olen aivan samaa mieltä kanssasi kaikesta muusta paitsi Talin golfkentän rakentamisesta. En pelaa golfia eikä kukaan omaisistani, mutta asun kentän reunalla Pitäjänmäellä ja talvella pääsen lapsenlasten kanssa suoraan kotiovelta hiihtämään nurmipohjaiselle kentälle, vaikka lunta ei olisikaan kovin paljon. Näin tekevät myös ihmiset Munkkivuoresta, Munkkiniemestä, Etelä-Haagasta, Pajamäestä, Pikku Huopalahdesta, Niemenmäestä yms. kenttää ympäröiviltä asuinalueilta. Siellä hiihtävät ympäröivien koulujen oppilaat ja etenkin vanhukset, jotka eivät autoile paremmille laduille. Talin Golf on osa Helsinkiläistä kulttuuria ja kulttuurimaisemaa. Rakennetaan ne vanhat teollisuusalueet ainakin ensin ja yritetään työllistää ja pitää koko Suomi asuttuna, jotta kaikkien ei tarvitsisi tulla tänne ruuhka-suomeen. Hyvää jatkoa työssäsi oikeiden arvojen puolesta!
Mihin on unohtunut Itäväylän ja metron pudottaminen alaspäin ja kattaminen asuinkortelin alle? Miten ihmeessä Herttoniemen metroasemalle ollaan tekemössö taas uusi matala kauppahalli (Prisma), kun metroasemalla pitäisi olla paljon asuntoja? Herttoniemen metroaseman seutu voisi näyttää samalta kuin Kampin aukio Narinkkatorin ja metroaseman välissä; saataisiin Herttoniemelle yhteinen keskusta Itäväylän ja metroradan päälle.. MIksi toisaalta Kampissakin itse metroasema on matala paviljonki, kun aseman sen pitäisi olla kerrostalon alakerrassa Ruoholahden tai Narinkkatorin sisäänkäynnin tapaan? Myös Vuotien ja metroradan kuilu oikein odottaa kattamistaan asuinkortteleiksi muinaisrannan asemesta: eiväthän tuollaiset monta sataa metriä leveät liikenneväylät kuulu urbaaniin kaupunkiin! Samanlainen kuilu on Länsiväylä Lauttasaaressa!
Helsinkiä ollaan tuhoamassa kokonaan. Joka puolella Helsinkiä tuhotaan viheralueita ja rakennetaan taloja. Se tuhoaa Helsingin.
Minulle joka rakastaa ulkoilua on tämä viheralueiden jatkuva tuhoaminen tekemässä Helsingistä paikan missä ei voi asua. Enkä ole yksin mielipiteideni kanssa.
Ymmärrän hyvin tämän, koska jaan näkemyksesi viheralueiden tärkeydestä. Ajattelen kuitenkin niin, että yleiskaava on esitystapansa takia myös ymmärretty väärin. Lähipuistot ja metsät on tarkoitus säilyttää. Koko yleiskaava suojelee yli 500 hehtaaria helsinkiläistä luontoa.
Ei pidä paikkaansa että viheralueita suojeltaisiin. Ihan joka paikassa Helsinkiä tuhotaan viheralueita. Haluaisin kuitenin erottaa muutaman asian:
On metsäisiä alueita missä voi urheilla esim. Keskuspuisto
On isoja puhtaasti puistoja joita on Helsingissä paljon.
On pieni metsikköjä, ryteikköjä jne jossa ei voi urheilla mutta ihmiset voi liikkua.
Metsäiset isot alueet on melkein tuhottu kokonaan Helsingistä muutamaa paikkaa lukuunottamatta. Kaupunki ilman näitä alueita on minunkaltaiselle ihmiselle helvetti. Nyt Keskustepuistoakin halutaan tuhota.
Puhtaasti puistoalueita on jopa liikaa Helsingissä. Niissä ei voi urheilla eikä niissä voi oikein rentoutuakkaan. Siellä vaan istutaan ja ollaan. Vaikka ei korvaa metsäalueita eikä ryteikköjä (käytän nyt sitä nimitystä) niin paljon mukavampia paikkoja kuin betonikolossit ympärillä.
Pienet ryteiköt on häviämässä erittäin suurella nopeudella Helsingistä. Ne on henkireikä tavalliselle autotomalle ihmiselle. Niissä voi kävellä ja hetken kuvitella että ei ole keskellä betonialuetta.
Niissä voi ulkoilla koiran kanssa. Niistä voi jopa löytää sieniä ja marjoja joka on autottomalle ihmiselle erittäin mukavaa. Näitä alueita tuhotaan mm. Myllypurossa ja Mellunmäessä. Joista minusta kumpikin on tulossa asumiskelvottomaksi. Olen asunut lapsuuteni Mellunmäessä ja tekee oikeasti hyvin pahaa nähdä mihin kuntoon se on rakennettu.
Kun alueille tapahtuu kuin Mellunmäelle niin sen lisäksi että se suoraan tekee pahaa niin se minulle esim. estää koiran hankkimisen. Suurena eläinten ystävänä jolla on koira ollut koko elämä se on erittäin suuri haitta.
Koiraa ei minusta voi hankkia aluelle missä ei ole koiralle lenkkeilly tilaa.
Minusta Helsinki on tulossa kaupungiksi missä ei ole ihmisen hyvä elää.
Minustakin tuntuu välillä siltä, ettei Helsingin luontoa arvosteta kuin juhlapuheissa. Mutta en ole silti menettänyt uskoani: uudessa yleiskaavassa suojelun tasoa yritetään nostaa ja itse ainakin pidän päätöksenteossa tätä tärkeänä kriteerinä jatkossakin