Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.03.2015
Karhusaareen laadittava kaavarunko jäi pöydälle viime viikolla. Suurimmat huolet ovat luonnonsuojeluhuolet, Mustavuoren lehto ja Naturan suoja-alueet. Tässähän on se ongelma, että laadittavana oleva Östersundomin yleiskaava koettelee Naturalainsäädäntöä, joten mitäänhän ei pitäisi rakentaa sellaisille paikoille, joissa on epäselvää, kestääkö tuleva Östersundomin yleiskaava Naturatarkastelun. Joka tapauksessa, niiden asemakaavojen yhteydessä, joissa on silta, pitää tehdä Natura-arvio. Kysyin tällaisen kaavarunkoajattelun vaiheistamisesta. Tämän perusteella voidaan laatia ”pienimuotoisesti” asemakaavoja. Käytännössä rajoitteena on nyt vesihuolto, joka saarella nykyisellään riittää 900 asukkaalle. Sen jälkeen pitää rakentaa uutta vesihuoltoa. Rantatontteja jaettaessa osa rannan puoleisista tonteista on tulvariskialueella. Ne tontit, jotka halutaan sitten rakentaa, niiden maanpintaa joudutaan sitten nostamaan. Yksi ongelma on se, että rantaviivasta nyt 54 % on julkisessa käytössä, tämähän ei ole Helsingin rantarakentamisen periaatteiden mukaista. Tämäkin on saatu kasaan vapaaehtoisin voimin. Maanomistajilla on ollut suuri huoli rantaviivan avaamisesta, koska saarta omistaa paljon yksityisiä.
Kumpulan kampuksella, kemian laitoksen tontilla on rakentamatonta tilaa, johon halutaan asuntoja. Tähän tulisi opiskelija-asuntoja, mikä on hyvä, sekä myös muuta asumista.
Verkkosaaren eteläosan asuin- ja toimitila-alueen kaavasta tehtiin yksi muistutus. Kaavaa ei olla muutettu sen takia. Alueellehan tulee asunnot noin 1 300 asukkaalle, jossa asuinkerrostaloa ja merellinen terassitalokortteli.
Puu-Käpylän Osmonkulma, jossa siis arvokas puutalokortteli, joka on jäänyt suojelukaavan ulkopuolelle aikoinaan. Nyt turvataan sen säilyminen ja suojellaan rakennukset ja pihat.
Kruununhaan ikiliikkujat eli suojeltavat porrashuoneet ovat taas täällä. Nyt kierroksessa on asemakaavan muutos, jolla suojellaan asuinkerrostalot porrashuoneineen. Se kuitenkin mahdollistaa hissien rakentamisen porrashuoneisiin, ” mikäli se on teknisesti ja rakennettuun ympäristöön liittyviä erityisiä arvoja turmelematta mahdollista.” Sen taas kaupunginhallitus palautti, että pitäisi sallia aina ” mikäli se on teknisesti mahdollista”. Sitten tehtiin sellainen asemakaava, josta valitettiin oikeusasteisiin, joista hallinto-oikeus hylkäsi valituksen ja korkein oikeus hyväksyi valituksen. Koska ei voitu varmistua, että tasapaino esteettömyyden ja suojelun välillä on saavutettu. Rakennuksissa on yhteensä 28 kulttuurihistoriallisesti arvokasta porrashuonetta. Oikeuden huoli huomioidaan siten, että suojelumääräyksessä tuodaan esiin hissin rakentamisen rakennuslupavaiheeseen liittyvä neuvotteluvelvollisuus museoviranomaisen kanssa. Hissin rakentaminen sallitaan porraskäynteihin, mikäli se on teknisesti ja rakennetun ympäristön erityisiä arvoja turmelematta mahdollista) edellytetään rakennetun ympäristön arvojen huomioon ottamista. Kaavassa ei esitetä hissille tarkkaa sijaintikohtaa, vaan se ratkaistaan aina erikseen.
Mannerheimintien kolmen sepän aukion uusi suojatie toivottavasti päätetään rakentaa tässä kokouksessa.
Kalasataman Verkkosaaren eteläosan liikennesuunnitelma ehdottaa alueen läpi tonttikatua, Capellanranta. Lisäksi Verkkosaarenkanavan yli tulee silta jalankululle ja pyörille.
Lausunto kaupunginhallitukselle asukasosallisuuden avustusten myöntämisperiaatteista ja asukastalojen hallinnon järjestelyistä jäi viimeksi pöydälle.
Lausunto valtuustoaloitteesta, jolla halutaan purkaa Vanhankaupunginkosken pato. Länsikosken kivipato on peräisin 1870-luvulta. Vantaanjokisuun arvokas ympäristö on suojeltu vuonna 1998. Länsikosken pato kuuluu voimassa olevassa asemakaavassa suojeltavaan vesialueen osaan, jolla olevat pato- ja siltarakenteet tulee säilyttää tai tarvittaessa uusia. Näiden suojelutarve ei ole muuttunut. ”Padon purkaminen paitsi tuhoaisi välittömästi osan 1800-luvun lopulta säilyneestä helsinkiläisestä teollisuusperinnöstä, myös välillisesti muuttaisi vesialueen luonteen ja rantaviivan muuttumisen myötä kulttuurihistoriallisesti arvokasta maisemaa satojen metrien matkalta.” Näin sanotaan esityslistalla. Padosta on kuitenkin suurta haittaa kalojen nousulle. Tästä voi kyllä perustellusti olla kumpaa mieltä vain.
Lausunto kaupunginhallitukselle Tehtaankadun ja Mechelininkadun välisen raitiotieyhteyden selvittämistä koskevasta valtuustoaloitteesta. Nyt aiotaan tilannetta parantaa muuttamalla raitiolinjan 1 reittiä ja pidentämällä sen liikennöintiaikoja ja jatkamalla raitiolinja 6 Telakkakatua Eiranrantaan Telakkarannan alueen rakentuessa. Pidemmällä tähtäimellä selvitetään lisäksi erittäin kuormittuneiden bussilinjojen 14 ja 18 korvaamista raitioliikenteellä. Vaikka esitetyllä reitillä todennäköisesti olisi matkustuskysyntää varsinkin ruuhka-aikoina, odotettavissa oleva kysyntä ei olisi riittävää tarvittaviin investointeihin nähden.
Comments
7 responses to “Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.3. Vanhankaupunginkosken pato: purkaa vai säästää?”
“Vanhankaupunginkosken pato: purkaa vai säästää?” Kannatan purkamista. Priorisoin nousukaloja.
Vanhankaupunginkosken pato pitää purkaa.
Vanhat teollisuus-ja voimalaitosrakennukset on hyvä jättää.
Padon purkaminen avaa nousukaloille pääsyn koko laajaan Vantaanjoen vesistöön.
Nyt itähaaraa pääsee nousemaan vain taimen.
Padon purku avaa mahdollisuudet vaellussiialle, toutaimelle, vimpalle ja ankeriaalle.
Koskenlasku avautuu kanootti- ja kajakkiharrastajille.
Vantaan kaupunki on poistamassa Tikkurilankosken padon avaten kalojen nousumahdollisuudet Keravanjokeen. Nyt on molemmilla kaupungeilla ainutlaatuinen mahdollisuus luoda koko vesistöstä ainutlaatuisen hieno kalastus-ja virkistysmatkailukohde turisteille ja asukkaille.
Vaikuta sinäkin tämän asian puolesta! Lapsesi ja ystäväsi tulevat olemaan ikuisesti sinulle kiitollisia
”Padon purkaminen paitsi tuhoaisi välittömästi osan 1800-luvun lopulta säilyneestä helsinkiläisestä teollisuusperinnöstä” eli kun joki on kerran jo tuhottu 200 vuotta sitten, sitä ei saa palauttaa luonnolliseen tilaansa?
Erikoista, varsinkin kun suojellusta teollisuuskohteesta puretaan vain osa padosta, jolla ei ole kun haitta-arvoa.
Helsinki on perustettu vapaan Vantaanjoen suulle. Voimalaitospadot edustavat lyhyttä ajanjaksoa historiassamme, jolloin luontoarvot olivat toissijaisia. Nykyhelsinkiläiselle vapautettu Helsinginkosken alue tulee olemaan monin verroin arvokkaampi ja toiminnallisempi kuin luontosuhteemme vinoutumisesta kertova pato. Me tarvitsemme vapaan Vantaanjoen, jonka suualueesta tulee upea koskikohde, jossa kalastajat ja melojat elävöittävät aluetta sekä esteettä jokeen nousevat vaelluskalat.
Vanhankaupunginkosken purkamiselle ei pitäisi olla mitään estettä ,tuo kivimuuri estää kalojen nousun Vantaanjokeen ja vapaa nousu jokeen mahdollistaisi uhanalaisen meritaimenen ja vaellussiian nousemisen yläjuoksulle ja vapaan pääsyn aina jonnekin Riihimäen korkeudelle saakka.Lisäksi myös vähemmän arvostettujen mutta ei vähempiarvoisten kalojen mahdollisuudet lisääntyä paranisivat oleellisesti.
Entäpä virkistysarvot.Mitä iloa on hitaasti virtaavasta suvantomaisesta Vantaasta helsinkiläisille.No kaljakelluntaa voi harrastaa mutta sitä voi harrastaa myös padon purkamisen jälkeenkin, vain vajaan kilometrin muutos koskimaiseksi ja monimuotoisemmaksi takaa sellaiset mahdollisuudet nauttia luonnon monimuotoisuudesta sekä nykypolvelle että varsinkin tuleville sukupolville että vielä kiittävät ettei ne kaikki sarvikuonoja olleetkaan.
Museoarvoahan tuolla padolla kiistattomasti on mutta onhan sitä ollut monilla rakennuksilla jotka on purettu pois uusien tieltä,tässä tapauksessa oltaisiin edistyksellisiä ja huomioitaisiin mitkä arvot ovat tänä päivänä ja varsinkin tulevaisuudessa tärkeitä.
Vantaan joki on jo pullollaan kaloja ja niiden suurin haitta on
jätevedet eikä pato, koska kalaportaatkin toimivat.
Miljöö museoineen on arvokkainta vanhaa Helsinkiä, jota ei tule vahingoittaa.
Mitä eroa on poliitikolla joka haluaa rakentaa Kollajan ja sellaisella, joka ei halua purkaa olemassa olevaa turhaa patoa? Minusta ei mitään, koska pato on ongelma kummassakin tapauksessa ja tuhoaa vesistön toimivuuden. Aika pokka saa olla vihreillä, jos menette Kollajaa vastustamaan, mutta omalla takapihalla kalat saavat törmäillä patoon. Kuten Kemijoellakin, niin myös tässä tapauksessa suurin ongelmaa syntyy siitä, että pato pitää veden korkealla ja itse koski on tavallaan syvän veden alla ja näin ollen kalat eivät pysty käyttämään sitä kutuun. Kalaportaista ei siten ole hyötyä, kun kalat pääsevät niiden avulla vain suvannosta suvantoon.
Itse kyllä näen vapaan kosken esteettisestikin paljon kauniimpana, ja olisi jo aika teollisuuden toimia siten, että käytön loputtua luontoa haittaava infra puretaan ja luonto palautetaan siihen kuntoon kun se oli ennen kuin sitä ruvettiin taloudellisesti hyödyntämään. Vapaa koski olisi myös nähtävyys ja samalla joki saisi mahdollisuuden kehittyä myös matkailukohteeksi, kun ei Etelä-Suomessa ole liiaksi kilpailua lohijoissa.
Kun vielä valtuutettujen enemmistö puolsi Relanderin aloitetta, niin olisi törkeää demokratian halveksuntaa jos yksittäiset virkamiehet saavat tehdä päätökset omista kapeista näkökohdista vetäen samalla koko edustuksellisen demokratian pöntöstä. Vantaalla Tikkurilankosken padon purku on myös asialistalla, mutta siellä virkamiehet nimenomaan halusivat laajasti palautetta, mutta täällä yritetään pyyhkiä koko homma lähes salassa pois pöydältä. Jos poliitikot eivät ota valtaa virkamiehiltä, niin miksi teitä äänestetään sinne? Jos luontoa ei saa parantaa demokraattisesti enemmistöllä, niin mihinkä tässä on tartuttava? Kyllä enemmistö saa sitä mielin määrin tuhota, mutta nyt sitten kun luonnon tilaa yritetään parantaa, niin virkamiehet estävät. Kun jo ministeri Orpokin ilmoitti purkamista kannattavan, niin ihme jos yksittäinen virkamies pystyy estämään korkeimpienkin poliitikkojen tahdon.