Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.11.2014 meni näin
Östersundom jätettiin kahdeksi viikoksi pöydälle. Päätöshän tässä on lautakunnan osalta vain puoltava, koska tätä käsittelee oma Östersundom-toimikuntansa, joka vielä laittaa ehdotuksen lausunnoille. Siten tätä ei varsinaisesti tässä lautakunnassa hyväksytä. Salmenkallioon tulee pientaloasumista ja merkittävä liikuntakeskus, Östersundomin metroaseman ympärillä pientaloasumista ja kartanon kulttuuriympäristö, Sakarinmäkeen alueen kaupallinen keskus, koska Porvoonväylä, metro ja meri siinä. Karhusaaren, Majvikin alueella merellistä asumista. Ultunaan tiivimpää pientaloasumista. Sipoonkorven rajalle virkistyspalvelujen alue, kuten ratsastustoimintaa ja Sipoonkorpeen liittyvää ulkoilutoimintaa. Investoinnit tulevat maksamaan 400 euroa / kem. Yksityisen maanomistuksen vuoksi tuloja ei kuitenkaan tule kaupungille riittävästi korvaamaan näitä kaikkia.
Metro on ajoitettu siten, että se voidaan toteuttaa vaiheittain. Kysyin siitä, että pohdittiinko Salmenkallion metroaseman jättämistä pois? Sitä harkittiin, mutta kaavataloudellisesti on se käsitys, että yhtälö heikkenee, vaikka metron suoristus tekisi siitä halvemman. Asukkaita saataisiin kuitenkin vähemmän metroliikenteen piiriin. Salmenkallion alueet ovat nimenomaan kaupungin omistamia maita. Joten vaikuttaa erityisesti kaupungin talouteen merkittävästi huonontavasti, jos metro oikaistaan. Alueella on myös kaksi pikaraitiotievarausta, joiden tarkoitus on täydentää metroa, toinen on Itäväylän suuntainen. Sipoon muiden alueiden kehittämisen kannalta keskeinen tekijä on se, että nyt rakennetaan metro tänne, jota voidaan sitten jatkaa heille myöhemmin.
Elinkeinotoiminnan saaminen alueelle tekisi taloudellisesta yhtälöstä selkeästi positiivisemman. Aluehan on itse asiassa aika kaukana, 40 minuuttia metrolla keskustasta. Pystyykö tämä rakenne ja asukasmäärä pitämään yllä kaupallisia palveluja? Mehän haluamme kaupunkia, emmekä maaseutukaupunkia. Suunnittelun tavoitteena on kaupunkimaisuus. Isolle alueelle mahtuu kaikenlaista, pientalovaltaiselle tulee varmasti puhtaasti asuntoaluetta.
Ehdotus on tehty riskillä, sillä alueella on pari lintulajia (pyy, kehrääjä ja ruisrääkkä), joiden osalta merkittävän haitan kynnys ylittyy. Tästä sanotaan, että niiden alueita ei voida säästää, koska siten menetettäisiin alueen merellinen luonne ja paine Sipoonkorven puolelle kasvaisi liian suureksi. Arvio on, että jos niiden alueet jätetään rauhaan, se tarkoittaa 10 000 asukasta vähemmän kaavassa. Jos tämä haitta todetaan jatkossa merkittäväksi, niin kaava päätyy lopulta valtioneuvoston päätettäväksi, koska mennään Naturalajeihin. Vihersormien leveydet ovat erilaisia, läntinen vihersormi on kapeimmillaan 300 metriä. Purolaaksot ovat huomattavasti kapeampia. Alueelle tulee aurinkoenergiaa melu- ja hiukkasalueille, jonne ei voida laittaa asumista.
Tästä eteenpäin nyt lautakunta päättää puoltaako esityksen asettamista nähtäville, tämä päätetään kaikissa kunnissa. Sitten esitys on nähtävillä ja kerätään lausunnot. Ehdotusta tarvittaessa tarkistetaan lausuntojen perustella. ELY-keskuksen lausunnossa otetaan kantaa tähän lintujen ja Naturan tulkintaan. Sitten ehdotus palaa kuntiin. Eli sitten kaupunkisuunnittelulautakuntaan ja sieltä khseen ja valtuustoon. Östersundom-toimikunta hyväksyy kuntien puolesta kaavan, kunhan sitä on puollettu kunnissa.
Kruunusillat jäivät pöydälle viikoksi. Kruunusillat tarkoittaa kolmea joukkoliikennesiltaa. Ensi vuonna päätetään vasta raitiotielinjan kaupungin päästä eli onko pysäkki Liisankadulla, Aleksanterinkadulla vai Hakaniemessä ja päätetään mennäänkö ratikalla Vartiosaareen asti. Tämä asemakaava mahdollistaa kahden sillan rakentamisen. Finkensilta Nihdin ja Korkeasaaren välillä sekä Kruunuvuorensilta Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan välillä. Finkensilta on kaupunkisilta. Siitä jatkoyhteys toimii Korkeasaaren pohjoisaluetta hipoen. Siitä tehdään laadukasta kaupunkimaista rantavyöhykettä. Samalla Korkeasaaressa täytetään pieni merenlahti, josta tulee sitten eläintarhalle lisää aluetta. Silta ei uhkaa Suomenlinnan maailmanperintökohdetta, koska se ei mene suoja-alueelle eikä uhkaa sen avoimia merinäkymiä avomerelle. Kruunuvuorensilta yhdistää Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan. Rakentaminen alkaisi 2018 ja jatkaisi vuoteen 2023. Sillat yhdistyvät pyöräilyn baanaverkkoon päistään. Korkeasaaressa olevan pysäkin kohdalla pyörätie vaihtaa puolta pohjoispuolelta eteläpuolelle, joka voi olla kyllä ongelma. Eri vaihtoehtoja on pohdittu paljon, mutta sille ei ole löytynyt muuta linjausta.
Ainoa ongelma, joka tästä on noussut on se, että silta menee parin tärkeän lintuluodon läpi. Pyloni on jopa siirretty lähemmäksi luotoja vesiliikenteen takia. Ympäristöasiantuntijat arvioivat, että tästä tulee valituksia ja ne tulevat menemään läpi, koska asiaa säätelee laki. Kannattaisi tässä vaiheessa jo pohtia muita vaihtoehtoja. Muualla maailmassa näitä on hoidettu rakentamalla rakennettu luoto eli aitoa luotoa kompensoiva uusi luoto, johon linnut voivat siirtyä. Kuulin, että Stansvikinpuistoon / Strömsinlahdelle on tällainen keinotekoinen luoto rakennettu. Luodoilla rakentamisen aikaiset häiriöt ovat aivan ilmeisiä, joka heikentää luotojen houkuttelevuutta pesimäalueena. Korvaavasta luodosta ei ole ollut puhetta. Mutta kun pyloni rakennetaan, siihen muodostuu pintaa, jota voisi tutkia kehitettävän luotona, jos se kelpaisi linnuille pesimäalueena.
Viime viikolla jäi pöydälle Hakaniemen sillan purkaminen ja alueen kehittäminen. Hakaniemen silta puretaan ja sen viereen rakennetaan uusi silta. Se tehdään matalampana, joten sillalta vapautuville ramppialueille tulee paljon täydennysrakentamista. Esille nostettiin myös ajatukset siitä, että täytetään merta enemmän Hanasaaren kohdalla tai vaikkapa padotaan se, siten että saadaan tähän maanalaista pysäköintiä. Ode ehdotti, että lautakunnan mielestä tutkitaan mahdollisuutta lisätä täydennysrakentamisen määrää olennaisesti. Se hyväksyttiin lautakunnassa yksimielisesti.
Vuosaaren voimalaitosalueen osalta on tulleet muistutukset ja lausunnot päätettiin. Skillbergetin luonnonsuojelualueen poisjättämistä arvosteltiin ympäristöjärjestöjen toimesta, mutta sitten kaupungin ympäristökeskus oli suostunut tähän, koska sisällöllisesti se ei muuta luonnonsuojelualueen toimintaa luonnonsuojelualueena. Kauneusvirhehän tämä on, mutta ostin selityksen, ettei puuttumisella ole vaikutusta toimintaan.
Vilhonvuorenkadun jatke rakennetaan osaksi Kalasataman katuverkkoa. Se auttaa aloittamaan Kalasataman jakelusähköaseman toiminnan sekä samalla rakennetaan toimistotalo Helsingin Energian alueelle Sörnäisten rantatien varrelle. Päätettiin esityksen mukaan.
Asemakaavan muuttaminen osoitteessa Töölönkatu 28 jäi viikoksi pöydälle. Ehdotuksessa Sibelius-Akatemian käytössä olevan koulurakennuksen muutetaan asuinkäyttöön ja samalla rakennetaan vähän lisää. Tontilla sijaitseva rakennus suojellaan. Tiivistämiskaavasta käytiin keskustelua, koska asukkaat ovat huolissaan uuden rakennuksen sopivuudesta.
Hitsaajankatu 9 asemakaavan muutos Herttoniemessä päätettiin. Toimisto- ja liikerakennus muutetaan asuintaloiksi, johon saa tehdä 6-8 –kerroksisia asuintaloja. Toimistotalo puretaan tontilta. Autopaikat pihakannen alle.
Viime viikolla jäi pöydälle Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelma päätettiin nyt esittelyn mukaan. Tavoitteeksi on asetettu, että Helsingin liikenteessä kuolee enintään 4 ja loukkaantuu 490. Viime vuonna kuoli 8 ja loukkaantui 650. Toimenpiteet painottuvat lasten ja nuorten sekä pyöräilijöiden ja kävelijöiden turvallisuuden parantamiseen.