Virasto ehdottaa, että Vartiosaareen rakennetaan asuntoja 5 000–7 000 asukkaalle.
Kävimme tutustumassa Vartiosaareen valtuustoryhmän kanssa kesän lopulla. Alue on ainutlaatuinen. Se on säilynyt hienona luontoarvoiltaan ja on osa Helsingin metsäisiä alueita. Kannatan Vartiosaaren suunnitteluun virkistysaluevaihtoehtoa.
Asia on minulle kovin vaikea, koska kannatan lämpimästi Helsingin täydennysrakentamista. Helsinkiin pyrkii uusia asukkaita ja se on hyvä: kaupungista tulee monipuolinen ja elävä.
Saariston kanssa meillä on ongelma. Ne ovat usein vaikeasti saavutettavissa joukkoliikenteellä ja niistä tulee pakostakin rakennettuna kovin yksityisiä ja vain asukkaittensa käytössä olevia. Koko saaristo, myös Vartiosaari, pitäisi minusta ottaa käsittelyyn vasta yleiskaavan yhteydessä, jolloin pystyisimme luontevasti muodostamaan kokonaiskuvan saariston luontoarvoista ja valitsemaan rakentamiskohteet huolella.
Vartiosaaresta esitettiin useampia suunnitteluvaihtoehtoja, joista itse kannatan ensimmäistä eli virkistyskäyttövaihtoehtoa. Avaamalla saarta sopivasti esimerkiksi sillan tai lossin avulla, yhä useampi kaupunkilainen pääsisi nauttimaan sen kiistattomista arvoista. Rantoja kiertää huvila-alue, joka on kultturihistoriallisesti arvokas. Kallioilta avautuu uskomattomat aavat näkymät merelle. Ylipäätänsä merijoukkoliikennettä kehittämällä Helsinkiin saisi aivan uusia saaria ja alueita ihmisten ulottuville.
(Lisäys 19.11.2013). Kirjoitin tästä tärkeästä aiheeesta vielä laajemmin Helsingin vihreiden blogiin: http://helsinginvihreat.fi/blog/vartiosaari-virkistykseen/
Comments
5 responses to “Vartiosaari virkistää”
Dear Elina,
very nice blog story you have about Vartiosaari.
Two points:
1. Vartiosaari Seura ry has submitted this alternative plan for the city planners to consider:
https://www.dropbox.com/s/cda0n74e8erf6ph/Vartiosaari%20alternative%20final.pdf
Its main features are significant development for recreational use and improved access to the island, but without bridge. The city planners and decision-makers have consistently refused to discuss this option for many years, while quietly undermining or blocking many initiatives taken by people who care about the island and have given their voluntary labour to make it more lively and accessible. This is a real scandal, in my view.
2. Those who want so save Vartiosaari have issued the following final rallying call to lobby the members of Kaupunkisuunnittelulautakunta:
Vartiosaari – It’s Not Over – Take Action Now
Helsinki city planners have used dirty tricks all along and now they have leaked the idea to the media that their preferred vision of building a concrete jungle is unavoidable.
The logic behind this: If the enemy believes he has lost, he HAS lost.
The truth: The crucial decision will only be taken NEXT TUESDAY, by elected politicians who have THREE options to choose from: Concrete Jungle, Rich Yuppie Ghetto or Recreational Area with better access for all. We know very many of the politicians across the political party lines are for the Recreational option.
And because they are politicians YOU can lobby them. YOUR tax money pays for THEIR salaries.
SEND AN E-MAIL TO ANY AND IDEALLY ALL OF THE PERSONS LISTED BELOW.
Be polite.
Be positive about the island.
Stress they should choose the recreational option.
And do it now. It’s not too late yet to save Vartiosaari.
Kun ajattelee Helsinkiä laajemmin, on mahdollista löytää ratkaisu, jossa riittävien virkistysalueiden verkosto kulkee tiiviin kaupunkirakenteen lomassa. Näin virkistysalueet saadaan eri puolilla kaupunkia lähelle asukkaita. Riittävän suurina virkistysalueet kestävät paremmin ja innostavat asukkaita liikkumaan.
Virkistysalueista saatavat hyödyt on tärkeätä saada kattavasti mukaan kaupungin kehittämistä koskeviin arvioihin. Jo taloudellisesti merkitys on suuri. Sairauksien ennaltaehkäisy on halvinta terveyspolitiikkaa.
Vartiosaari on olennainen osa laajempaa viherverkostoa. Hyvä ratkaisu olisi saaren luontoarvot säilyttävä virkistysalue.
Minä en ymmärrä mitä ihmettä tarkoitetaan, kun puhutaan, että joku haluaa tänne sen ja sen verran uutta väkeä. Oikea
kysymys on, että jatkuuko tämän yhteiskunnan ylläpito siten, että riittävä määrä ihmisiä käy palkkatöissä? Ilmeisesti ihmisten on mahdotonta tajuta, että ihmiset muuttavat kaupunkeihin tekemään töitä siksi, että työt ovat kaupungeissa kiitos markkinatalouden. Koska poliitikot ulvovat talouskasvua ja ihmiset haluavat rahaa, jolla ostaa jotakin krääsää ja rompetta, niin ilmeisesti emme palaa aikaan jolloin elettiin vuodenaikojen, ei kaupan sesonkien mukana.
Koska edellä olevan takia tunku kaupunkiin kasvaa ja väkiluku muutenkin, niin metsää kaatuu. Paitsi, että sen ei tarvitsisi kaatua, jos auton viemä tila otettaisiin pois ja pystyttäisiin rakentamaan tehokkaammin, mutta silti viihtyisämpää kaupunkia. Jostain syystä Luonnonsuojeluliitto huolehtii Helsingin metsistä, mutta jos on luontoa suojelemassa, niin ongelmahan on tarve rakentaa, ei se minne. Miksi helsinkiläinen saari olisi arvokkaampi kuin jonkun muun alueella oleva, kun luonto on ihan sama sielläkin?
Onkin keskityttävä syihin, jotka turhaan pakottavat levittämään kaupunkia, joista suurin on tuo Helsingin naurettavan ylisuuri autopaikkanormi. Muutenhan se rakentaminen, joka estettäisiin Helsingin luontoa suojelemalla, toteutuu vain jonnekin kauemmas ja todennäköisesti auton varaan, kun työpaikat syntyvät kuitenkin pääkaupunkiseudulle. Ihan yhtä lailla se silloin peittäisi sen tilan, joka nyt on varattu luonnolle. Porvoolla ja Sipoolla on jo omat luontoon rakentamisen kohteensa, joten jos Helsinki ei tiivisty, niin jossain muualla menee sitä enemmän luontoa rakentamisen alle. Ympäristöjärjestöjen viestistä unohtuu usein tämän asian huomioon ottaminen, tai pelkästään kyky nähdä miksi ihmiset muuttavat kaupunkiin.
Vartiosaaren ja Meri-Rastilan kohtalo yhdistyy minusta Laajasalon siltaan ja ratikkaan. Nyt jos on suojelemassa luontoa, niin lähes koskematon Vartiosaari näyttäytyy arvotavarana yhdessä Ramsinniemeltä alkavan ja Meri-Rastilaan päättyvän linjan kanssa. Pitäisi siis keksiä miksi on kaupungin etu säästää tuo alue rakentamiselta ja myös siltä,
että ei rakenneta ratikkaa Vuosaareen sen kautta. Mielestäni olisi syytä tehdä sekä Vartiosaaresta että Villingistä Seurasaaren kaltaiset, kevyellä sillalla mantereeseen yhdistetyt ulkoilualueet. Jos Laajasalon ratikan päättäri rakennettaisiin jonnekin Yliskylän liepeille, niin yhdessä Korkeasaaren kanssa ainakin Vartiosaaresta tulisi Helsingille myös lapsiperheitä houkuttava turistivetonaula. Turistit, hotellivieraat kauempaa tai junan tuomat lähempää, pääsisivät samalla ratikkakyydillä ihmettelemään niin häkkiin kesytettyä luontoa kuin myös villiä saaristoa ja vanhoja huviloita. Näkymät korkealta kalliolta merelle tai lasin takaa leijonan kitaan, voisivat olla unohtumattomia elämyksiä niin pienille kuin suurille ihmisille, ja kaikki saman ratikkareitin varrella, jossa siltakin olisi itsessään merkittävä nähtävyys. Samalla kaupungin turismin arvo kasvaisi, jos saataisiin lapsiperheitä yöpymään kaupunkiin. Hotellienkin olisi helppoa myydä ratikkamatkaa luontoon yli suuren sillan, vaikka yhdessä kasvavan museotarjonnan kanssa. Kaikki tämä avautuisi myös kaupunkilaisille.
Ei kuitenkaan pidä mennä rakentamaan edes kevyen liikenteen yhteyttä Laajasalosta Vartiosaaren kautta Ramsinniemeen, koska sekin riittäisi pilaamaan luonnonrauhan. Tästä syystä Seurasaari on hyvä esimerkki. Vain yksi silta, polut kävelijöille, ei pyöriä, eikä merkittäviä muutoksia luontoon. Vuosaarelaisille jättäisi Meri-Rastilan ja Ramsinniemen, hehän ovat jo metroyhteydessä, joten vielä Pisaran tulon myötä pääsevät raiteita pitkin siirtymään näppärästi joka paikkaan, joten sitä vastaan, että nämä luontoalueet säästetään heille, he jäävät ilman raitiotieyhteyttä, jota eivät oikeastaan metron takia tarvitse. Pyörällä pääsee sitten nykyisiä reittejä rantaa seuraamalla idästä Laajasaloon, josta sitten uutta siltaa pitkin keskustaan. Kruunuvuorenrannan rakentamisen jälkeenkin Laajasalo tullee tiivistymään ja teillä on se kepillinen porkkana jolla saada ihmiset rakentamaan tehokkaammin, ja vielä voi tehostaa haluja tiivistää antamalla hövelisti uutta rakennusoikeutta. Jo tällöin Laajasalon päässä ratikalla olisi merkittävä käyttäjäkunta ja jos Santis joskus rakennetaan, niin sinnekin olisi yhteys odottamassa lyhyttä jatkamista.
Itse pidän näiden vielä säästyneiden luontoalueiden varjelemista vähintään yhtä tärkeänä kuin vanhojen talojen. Oikeastaan paljon tärkeämpänä, koska luonto on elävää kaikessa moninaisuudessaan, mutta talo vain kiveä. Kuitenkin on hyvä muistaa, että jos vain teknillistaloudellisin perustein mennään, niin mistäänhän ei jää mitään jäljelle. Oli varmasti teknillistaloudellisesti viisasta purkaa sekin talo, jossa tämä valtio pantiin virallisesti paperilla alulle, mutta jos silloin kansallisen Kokoomuksen johdolla olisi kyetty näkemään suurempia asioita kuin vain nopea taloudellinen voitto, niin Helsinki olisi paljon rikkaampi nyt. Olen varma, että helsinkiläisten elämä rikastuisi sillä, että heille avattaisiin
ja säästettäisiin nämä luontoalueet. Itselle ne tuovat ainakin elämänlaatua ihan eri mitassa kuin se, mitä kaupasta voi ostaa, ja luontokappaleet ovat tietysti ihan oikeasti yhtä
riippuvaisia niistä kuin kaupunkilainen vesijohdostaan tai ruokakaupastaan.
Samaa mieltä, että tasapaino olisi löydettävissä. Yleiskaavassahan etsitään nyt tapaa, jolla laadukkaat viheralueet ja vihersormet säilytetään samalla kun tehokkaasti täydennysrakennetaan.
En nyt hirveästi luottaisi siihen, että yleiskaavassa tällainen tapa löydettäisiin. Jostain syystä keskeisiä viheralueita on haluttu rajata tarkastelun ulkopuolelle käsittelemällä niitä osayleiskaavoissa.
Näppituntumani on, että yleiskaavaprosessissa pyritään antamaan keskusteleva vaikutus nappaamalla kielenkäyttöä viheralueiden puolustajilta, mutta olemalla ottamatta mukaan sisältöä.