Miten näin pienen metropolin voi saada näin sekaisin? Yhdellä kaupungilla on rahaa muttei tonttimaata, toisella on velkaa ja peltoja, kolmannella on väkeä muttei ympäristöystävällistä joukkoliikennettä ja neljäs on lilliputti. Lisäksi vieressä kulkee maakuntaraja, joka estää luontevaa kehitystä. Tämä ei ole kenenkään etu. Vähiten se on asukkaiden ja ympäristön etu.
Pääkaupunkiseudun sisäinen verokilpailu ja ekologisesti kestämätön tilanne voidaan ratkaista yhdistämällä pääkaupunkiseudun kaupungit. Se olisi Suomen järkevin kuntaliitos. Yhteiset päätökset asumisesta, maankäytöstä ja kaavoituksesta tekisi metropolivaltuusto
Kuntaliitoksissa avainasemassa olemme me kuntien päättäjät, mutta mitä uusi eduskunta voi tehdä, jotta metropoli kehittyisi ja olisi koko maan veturi?
Kun yhteisöverojen jako-osuutta muutettiin, Helsinki hävisi. Jos valtion verotulojen tasausjärjestelmää ei olisi, Helsingin kunnallisvero voisi olla kaksi prosenttiyksikköä alempi. Sensuuruinen on valtion päätösten vaikutus. Tuloja saa toki tasata köyhien ja rikkaiden välillä, mutta valtio vetää kuntien verotulojen tasauksesta aimo siivun omaan kukkaroonsa välissä. Suomen veturi alkaa pian yskiä, ellei juhlapuheista siirrytä aitoon tukemiseen.
Tänään Hesarissa käytännön yhteistyötä yli kunta- ja vaalipiirirajojen: