Valtuustopuheeni yleiskaavasta valtuuston lähetekeskustelussa 5.5.2015
Yleiskaavassa on innostava lähtökohta. Helsinki haluaa olla osa kansainvälistä kaupungistumisen aaltoa. Tiivistyminen on hyvästä, se tuo lisää asukkaita, lisää kaupunkia, lisää ostovoimaa, yrityksiä, palveluja ja baareja. Se, että tilaa uusille ihmisille otetaan moottoriteistä, on todellinen innovaatio.
Joskus minultakin on kysytty, mikä on Helsingin suunnittelua ohjaava periaate. Kööpenhaminassa periaatteena on maksimoida ihmisten ulkona viettämä aika. Onko nerokkaampaa periaatetta? Maksimoida ihmisten ulkona viettämä aika! Kaikki kaupunkisuunnittelu tehdään tästä näkökulmasta. Se tarkoittaa puistoja, pieniä oleskelutiloja, pyöräilyolosuhteita, kävelyalueita. Se näkyy käytännön tekemisessä: talvella aurataan ensin kävely- ja pyörätiet. Ehdotan, että Helsinki röyhkeästi vain kopioi tämän periaatteen omakseen.
Koska kaupunki kasvaa, edessä on väistämättä konflikteja siitä, mihin maata pitäisi käyttää. Suurin asukkaiden palautteen aihe oli kaupungin viheralueet. Suurin konflikti syntyykin Helsingin laadukkaiden viheralueiden ja metsien sekä rakentamisen välille. Voiko näitä kahta sovittaa yhteen? Urban Helsingin laatima vaihtoehtokaava todistaa että voi. Rakentamalla oikein on mahdollista kehittää entistä parempia viheralueita. Ainakin minulle on päivänselvää, että aidon metropolin pitää olla vihreä. sen luontoalueiden pitää olla kattavat ja laadukkaat. Ja kaupungissakin on oltava sellaista epätilaa, joka ei ole viimeisen päälle rakennettua ja hoidettua puistoa
Kaupunkisuunnittelulautakunnassa olemme työstäneet tätäkin asiaa jo useamman kerran. Ehdotus on muuttunut parempaan suuntaan luontoalueiden osalta, vaikka parannettavaa vielä onkin. Yleiskaavan yhteydessä perustetaan metsäinen suojeluverkosto. Luonnon teemakartasta tehdään oikeusvaikutteinen, suojelun asemaa vahvistetaan. Mutta nyt on vielä palautteiden kanssa käytävä luontokysymykset kaupunginosa kerrallaan läpi.
Myös muita ongelmia on ratkottavana. Uusien asuntojen kanssa on sovitettava yhteen harrastusmahdollisuudet – kuten Tuomarinkylässä. Tiivistäminen on tehtävä aina hyvin. Ei siten kuten Lauttasaaressa, että tiivistetään reippaasti ja palvelut laahaavat valtavasti jäljessä. Palvelut ja joukkoliikenne onkin oltava etupainotteisesti saatavilla, kun uutta rakennetaan. Tämä auttaa myös tekemään tiivistämisestä hyväksyttävämpää.
Erityisen tärkeää on nyt käydä herkät alueet läpi, kuten Pornaistenniemi ja Ramsinniemi ja Keskuspuisto. Viheralueiden sijaan haluan sekoitta asumista ja toimitilaa ja jopa pienteollisuutta nykyisille pienteollisuusalueille. Trendi on, että toimistotyöntekijän käytettävissä oleva tila vähenee ja pienteollisuus muuttuu, joten näiden väliset synergiat ovat mahdollisia. Ongelmaksi tulee uusien alueiden vaiheistus. Kasvun kannalta oleellista on, että isoja alueita saadaan nopeasti käyntiin ja tiivistämistä myös.