Perjantaina ilmestyi kolumnini Spektr Nedeli -lehdessä. Lehti on kerran viikossa Suomessa julkaistava venäjänkielinen sanomalehti (tilaa lehti tästä). Sen ensimmäinen numero tuli markkinoille viime syksynä Anna Politkovskajan murhan aikoihin. Suomessa venäjänkielistä sananvapautta puolustavien ei tarvitse sentään pelätä henkensä puolesta, mutta kutsumusta vaativasta talkootyöstä täälläkin on kyse. Spektrin päätoimittaja Eilina Gusatinsky on jo vuosia saanut kamppailla suomenkielisten ennakkoluuloja vastaan.
Jotain kummallista suomenkielisten suhteessa venäläisyyteen ja venäjän kieleen on. Kolumnissani käsittelin aiemmin viikolla julkistettua tutkimusta, jonka tein Tuomas Martikaisen kanssa. Vaikka asiantuntijat uskoivat maahanmuuton lisääntyvän merkittävästi nimenomaan entisen Neuvostoliiton alueelta, he eivät uskoneet venäjän kielen aseman vahvistuvan Suomessa. Englannin kieli jyrää siis edelleen, vaikka venäjää puhuvat ovat nopeimmin kasvava vähemmistö. Jo nyt pysyvästi Suomessa asuvia venäjänkielisiä on yli 40 000.
Oma venäjäntaitoni ei ole kovin kummoinen. Spektrin kolumnin kirjoitin suomeksi, ja lehden avustajat käänsivät sen talkootyönä. Kuulemma käännös on hyvä. Varsinkin nuoret venäjänkieliset suomalaiset haluavat päästä mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Valitettavasti suurten puolueiden poliitikot näkevät venäjää puhuvat edelleen ongelmana ja parhaimmillaankin vain työvoimana. Kyse on kuitenkin myös ihmisistä ja aktiivisista kansalaisista.
]]>