Takavuosina kaverini kysyi suosikkikaupunkejani Euroopassa. Mainitsin Barcelonan, Berliinin ja Kööpenhaminan. “Helsinki on kuitenkin maailman paras kaupunki”, lisäsin. Tämä tunne on vain vahvistunut.
Niin paljon on tapahtunut viime vuosina. Itseensä käpertyneestä, talvikuukausina masentuvasta, hieman harmaasta ja kuluneesta kaupungista on sukeutunut oikea kansainvälisen mittaluokan metropolin alku. Kaupunki, jossa ihmiset valtaavat katuja. Kaupunki, jossa kevyenä kesäiltana avataan uusia saunabaareja. Kaupunki, jossa valtavat muraalit värittävät seiniä.
Muutos on lähtenyt ihmisistä. Rohkeat ovat raivanneet tietä katutapahtumille, tapelleet lupien ja virkamiesten kanssa. Aktiiviset tekijät ovat tulleet yhteen ja pistäneet tuulemaan.
Mutta niin on muuttunut päätöksentekokin kaupungissa. Turhanaikaisesta jaanauksesta on päästy tekemisen makuun: pyöräbaanoja rakennetaan, katufestarit saavat tukea ja näkyvyyttä, hiilikasat lapioidaan historiaan ja kaamos selätetään tapahtumilla. Tekemisen tapa on aivan erilainen kuin yli kymmenen vuotta sitten, kun minä aloitin kuntapolitiikassa.
Uudet helsinkiläiset tekevät kaupungistamme kiinnostavan, tuovat oman värinsä ja vivahteensa. Toivotetaan heidät siis tervetulleeksi. Rakennetaan uusia, hyviä koteja helsinkiläisille. Tehdään lisää pyöräteitä, kouluja ja päiväkoteja. Luodaan työtä ja menestymisen mahdollisuuksia. Kehitetään uusia tapoja houkutella Helsinkiin osaajia.
Uudet ideat ja ihmiset puskevat kaupunkiamme eteenpäin. Pysähtyminen ei kannata. Ennen ei ollut yhtä hyvin kuin nyt – jatketaan siis eteenpäin!
.
Comments
2 responses to “Sinulle, maailman paras kaupunki. Rakkauskirje Helsingille.”
Kaupungin liikenneratkaisuja ei voida suunnitella sen varaan, että kevyenä kesäiltana ajellaan pyörillä saunabaareihin. Pyöräbaanoihin käytettävät rahat pitäisi käyttää julkisen joukkoliikenteen kehittämiseen, mikä palvelee kaikkia kaupunkilaisia ympäri vuoden myös tuulessa ja tuiskussa.
Olen tästä eri mieltä. Pyöräilyn edistäminen on kaikki myös joukkoliikenteen edistämistä. Yhä useampi ihminen valitsee pyörän, joka antaa tilaa muille joukkoliikenteen käyttäjille ja myös autoilijoille. Joukkoliikennettä pitää lisätä ja tukea, se on kyllä aivan totta. Erityisesti seuraavina vuosina rakennetaan poikittaisia pikaraitiotieyhteyksiä, jotka helpottavat monen kaupunkilaisen elämää.
Talvipyöräilyä on vähemmän kuin kesäpyöräilyä, mutta sekin on koko ajan kasvanut ja sen lisäksi kesäkausi on pidentynyt. Tässä katsauksesta näkee miten pyöräily kehittyy Helsingissä.
Martti Tulenheimo kirjoitti taannoin hyvin: “Pyöräily säästää EU-alueella terveydenhoitokuluja yhteensä vuosittain 91 miljardia euroa, eli 91 000 miljoonaa euroa. Mikäli pyöräilyn tuottamia terveyshyötyjä osattaisiin arvostaa enemmän, pyöräilyn terveydelliset hyödyt olisivat kaksin-kolminkertaiset nykyiseen verrattuna. Siis luokkaa 180 000 – 270 000 miljoonaa, eli 180-270 miljardia euroa vuodessa EU-tasolla.”
Kirjoitukseni oli enemmän kuvaileva. Ei aktiivipyöräilijä pyöräilekään kauniina kesäpäivänä saunabaariin vaan töihin, neuvolaan, päiväkotiin ja harrastuksiin.