Kun kokoomushallitus kirjoitti taannoin hallitusohjelmaansa tilannekuvaksi ”Naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia”, minulla kiehahti.
Sadan vuoden ajan me naiset olemme taistelleet saavuttaaksemme tasa-arvoisen aseman suomalaisessa yhteiskunnassa. Edistystä on tapahtunut ja paljon on saavutettu. Mutta ei. Vieläkään ei voi sanoa, että miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia.
Naisten ja miesten palkkaero on edelleen aivan todellinen. Naisten kokonaisansiot ovat yhä noin 82 prosenttia miesten kokonaisansioista (Tilastokeskuksen palkkarakennetilasto).
Kunnat ovat suuria työnantajia, jotka voivat tehdä paljon tasa-arvon eteen. Naisten urakehitystä voidaan tukea kunnissa järjestelmällisesti. Rekrytoinneissa on siirryttävä nimettömään työnhakuun, joka yleensä auttaa erilaisia aliedustettuja ryhmiä pärjäämään paremmin työhönotossa. Ylimmässä johdossa jokainen valinta on perusteltava siten, että sen avulla voidaan lisätä ylimmässä johdossa toimivien naisten osuutta puoleen.
Erityisesti kunnissa naiset hoivaavat ja opettavat. Miehet rakentavat, suunnittelevat ja johtavat. Rakentamisessa on miehiä 92,1 prosenttia (Tilastokeskus 2014). Samaan aikaan 90 prosenttia kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöstä on naisia (THL:n tilastot).
Kuntatyöntekijöiden palkoissa on eroja. Kunta-alalla naisten ansiot miesten ansioista ovat keskimäärin 86 prosenttia (Tilastokeskus, 2015). Minusta jako naisenemmistöisiin ja miesenemmistöisiin aloihin on suurin syy sille, että palkkaerot ovat näin suuret.
Valtuutettujen pitää sitoutua siihen, että kunnan tasa-arvosuunnitelma tehdään asianmukaisesti. Osana sitä on tarpeen tehdä kunnollinen palkkakartoitus. Sen tarkoituksena on selvittää, ettei saman työnantajan palveluksessa olevien samaa tai samanarvoista työtä tekevien naisten ja miesten välillä ole perusteettomia sukupuolesta johtuvia palkkaeroja.
Kuntaliiton suositus on, että tasa-arvosuunnitelman aikajänne on valtuustokausi ja se pitäisi päivittää vuosittain talousarvion yhteydessä. Toteutusta seurataan osana muuta toimintaa. Yksi osa Helsingin kaupungin tasa-arvon edistämisen toimenpideohjelmaa on tämä palveluja koskeva suunnitelma.
Tärkeä konkreettinen tapa toteuttaa tasa-arvoa on tehdä päätösten kohdalla sukupuolivaikutusten arviointia eli suvausta. Se on hyvä työkalu.
Vaaleissa on tärkeää äänestää naista. On havaittu, että miehet äänestävät pääasiassa miehiä. Naisista noin puolet äänestää naista ja puolet miestä. Tämän vuoksi miehillä on paremmat mahdollisuudet tulla valituksi. Äänestämällä naista saadaan kaikkien äänet kuuluviin kunnan päätöksenteossa.