Tuleeko ilmastonmuutos ja puhtaan energian ratkaisut näkymään vuoden 2016 vaaleissa USA:ssa? Vastaus on sekä kyllä että ei.
Suuri yleisö, kansa, ei edelleenkään aseta ilmastonmuutosta vaaleissa kovin korkealle tasolle, kun mielipidemittauksissa kysytään heille tärkeistä asioista. Presidentinvaaleissa ohi menevät talous, ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sekä Trumpin ehdokkuuden myötä sellaiset kysymykset kuten maahanmuutto.
Kuitenkin, nuori äänestäjäkunta vaatii näkemyksiä myös ympäristökysymyksissä ja eritoten ilmastonmuutosasioissa. Tämä haastaa erityisesti republikaanit, jotka pyrkivät väistämään kysymystä mahdollisimman pitkään. Pakotettunakin he kehystävät kysymyksen osaksi taloutta, ja sen menestymistä. Ei liene yllätys, että puolue painottaa markkinamekanismeja, tuotekehitys- ja innovaatiomekanismeja ja mahdollisimman vähäistä säätelyä valtion toimesta.
Republikaaniehdokkaiden mielipiteet jakautuvat kuitenkin selvästi. Trump esimerkiksi ei ole tähän mennessä vastannut kyselyihin aiheesta, sanonut vain palaavansa asiaan kampanjan edetessä. Jeb Bushin odotetaan julkaisevan omat näkemyksensä energiantuotannon tulevaisuudesta tänä syksynä. Tähän mennessä nähdyn perusteella hän kulkee kultaista keskitietä, todennäköisesti veljensä tapaan markkinaehtoisia ratkaisuja korostaen.
On kuitenkin arvioitu, että edellisiin vaaleihin verrattuna koko poliittinen kenttä on siirtynyt keskustelussa eteenpäin. Kenenkään ehdokkaan ei arvioida enää kieltävän ilmastonmuutoksen olemassaoloa kategorisesti. Erityisesti puhtaasta energiasta on tullut puolueiden yhteinen kysymys, republikaanitkaan eivät enää demonisoi puhtaan energian tuotantotapoja.
Demokraatit sen sijaan nostaisivat ilmastonmuutoksen vaalikeskusteluissa korkeammalle sijalle. Erottaahan se heidät selkeästi republikaaneista. Oleellista on, että tässä vaiheessa republikaanien ehdokasehdokkailla on erottautumisen paikka. Puolueen sisäisessä kamppailussa ilmastonmuutoksen torjuntaan otetaan jyrkempiä kantoja, jotka erottavat muista ehdokkaista. Kun vaaliasetelma selviää ja molempien puolueiden ehdokas valitaan, on demokraattiehdokkaankin reivattava kantaansa keskemmälle voittaakseen koko kansan tuen taakseen.
Demokraattiehdokkaista Hillary Clinton on tähän mennessä koputellut vähän kaikki kulmia keskustelussa. Ulkoministerinä hän vei innokkaasti maailmalle USA:n öljyntuotanto-osaamista, mutta on luvannut myös toteuttaa Obaman Clean Power Planin, jota taas republikaanit vihaavat.
Vielä onkin näkemättä vaalien suurien lahjoittajien liikkuminen ehdokkaiden taakse. Eritoten USA:n öljy- ja kaasuteollisuuden tuen kohdentumista odotetaan. Molemmilla puolilla ilmastonmuutoskamppailua on intressejä ja siten myös isoja lahjoittajia. Trumpin menestyminen mielipidetutkimuksissa on jäädyttänyt suurien lahjoittajien rahahanat hetkeksi aikaa. Onkin mahdollista, että ne avautuvat vasta myöhemmin ensi vuonna, kun vaalien asetelmat ovat selkeytyneet nykyisestä.
Tänä syksynä Pariisin ilmastoneuvottelut tulevat nostamaan keskustelun volyymia piirun verran. Republikaaneille neuvottelut ovat hyvä paikka haukkua sekä Obaman hallintoa. He käyvät erityisesti Hillary Clintonin kimppuun siitä, miten kansainvälisiä neuvotteluja hoidetaan. Kritiikkiä tullaan antamaan siitä, miten muiden maiden kuten Intian pitäisi tehdä enemmän ja miten esimerkiksi Kiina on epäluotettava näissä asioissa. Syntyy herkullinen tilaisuus irtisanoutua nykyisen hallinnon toimenpiteistä. Samalla ehdokkaat voivat luvata peruuttaa jo sovituista, jos itse pääsevät valtaan. Vastaavasti demokraatit ottavat kaiken irti Pariisin kokouksen päätöksistä ja teeman nousemisesta esille.
Mielenkiintoista on kuitenkin se, että oikeiden ilmastonmuutosta hillitsevien ja sopeutumista edistävien toimien kannalta oleellisin instituutio ei ole USA:n presidentti. Hänen aloitteellaan on toki merkitystä, mutta suurempi merkitys on kongressin ja senaatin valtatasapainolla. Verotus ja energiatuet päätetään kuitenkin siellä. Senaattia hallitsevalla puolueella on eritoten merkitystä, sen myötä ilmastonmuutostoimet myös ottavat suuntaansa.
Ilmastonmuutos, siihen sopeutuminen ja sen hillintä tulevat pysymään yhtenä, mutta pienehkönä juonena vuoden 2016 vaaleissa USA:ssa. Se nousee keskiöön vain, jos jokin sellainen luonnonkatastrofi, kuten hurrikaani, sen sinne nostaa. Tai jos nykyisellään alhainen öljyn hinta alkaa nousta.
Kirjoitus perustuu kirjoittajan muistiinpanoihin National Press Clubin keskustelutilaisuudesta ” A conversation about whether and how climate change and clean energy will influence the 2016 election season”. Keskustelijoina olivat Darren Goode, Senior Energy & Environment Reporter, POLITICO Pro, Amy Harder, Energy Policy Reporter, The Wall Street Journal, Kate Sheppard, Environment & Energy Editor and Senior Reporter, The Huffington Post. Keskustelua juonsi Ed Maibach, Director, George Mason University Center for Climate Change Communication.
Comments
One response to “Ilmastonmuutos USA:n presidentinvaaleissa?”
No te4e4 oli le4ppe4e4 mutta silti.Maailman keskime4e4re4inen le4mpf6tila tulee le4mpeneme4e4n, ja te4ste4 on selve4t mssiauktitta saadut todisteet. Siis hiilidioksidin le4mmitte4ve4 vaikutus on myf6s fysikaalisesti niin simppeli ilmif6, ette4 site4 voidaan verrata vaikkapa siihen ette4 tiedete4e4n ette4 f6ljy tuottaa palaessaan le4mpf6e4.On eri asia kiistelle4 asiasta makrotasolla, mite4 tarkemmin tapahtuu, mutta on aika hauska yhteys ette4 mikrotasolla hyvin tunnettu ilmif6 (hiilidioksidi labrassa) ja makrotason mittaukset ympe4ri maailmaa satojen vuosien ajan osuvat yksiin.Suomen ilmastosta on hyvin vaikea pe4e4telle4 mite4e4n: ainakin kese4t ovat olleet kuumia. Edelliseen talveen asti myf6s talvet ovat olleet historiallisen le4mpimie4, te4me4 ja viime talvi puolestaan historiallisen lumisia. On vaikea arvioida, tuleeko Suomessa vahvistumaan viime talven kaltainen mantereinen ilmasto, lumime4e4re4, vai sen sijaan palaako tilanne viimeisen 10 talven osoittamaan suuntaan.Kannattaa muistaa Suomen ilmastosta puhuttaessa, ette4 siihen vaikuttavat ylivoimaisesti eniten meri- ja ilmavirrat. Suomihan olisi kylme4 kuin mike4 jos le4mpf6tilamme vastaisi tyypilliste4 aluetta 60-70 leveyspiirin ve4lisse4. Puolet olisi suorastaan tundraa.