Tänään julkaistiin Helsingin uuden yleiskaavan luonnos.
Mitä hyvää?
Tehdään lisää kaupunkia. Lisää asukkaita (860 000 asukasta vuonna 2050) ja aitoa kaupunkia lisää. Tiivistämällä saadaan lisää kantakaupunkia.
Kaupunki perustuu raiteille: reippaasti lisää poikittaisia pikaraitioteitä, joiden pitäisi helpottaa Helsingin ikuisuusongelmaa, poikittaisten yhteyksien huonoutta. Mukana on Jokeri 1 ja Jokeri 2 -linjaukset, sekä ns. Tiederatikka ja Saaristoratikka pikaraitiotieyhteyksinä.
Kävely ja eritoten pyöräily ovat varteen otettava, oikea kulkumuoto. Tämä kaikki tekee autoilusta vähemmän houkuttelevaa. Pyöräilyn baanaverkko ja hyvät pyörätiet ovat tässä selkärankana.
Kaupunkia laajennetaan moottoriteiden varsille. Bulevardisoinnilla tehdään moottoriteistä katuja, joiden varrelle saadaan mahtumaan jopa puolet uusista suunnitelluista asukkaista.
Ehdotusta säestää mieletön valikoima teemaselvityksiä, esimerkiksi bulevardien varrelle rakentamisesta.
Kuva. Lahdenväylän ympäristö etelästä. Lahdenväylän toteuttaminen kaupunkibulevardina ja eritasoliittymän muuttaminen Koskelassa mahdollistavat uusia korttelialueita Vantaanjoen tuntumaan sekä Viikinmäen ja Pihlajiston reuna-alueiden täydentämisen nykyistä kaupunkimaisemmin. Uusi bulevardiliittymä ja pikaraitiolinja parantavat Viikinrannan saavutettavuutta. Liittymän ympäristössä maankäyttöä tehostetaan ja tuodaan asumista työpaikkarakentamisen lomaan. (Esa Kangas)
Esikaupungeista tulee toivottavasti aitoja kaupunkikeskuksia, joissa tekeminen sekoittuu: asuminen, työntekeminen eli toimitilat ja virkistys ja liikkuminen. Arveluttavaa kuitenkin on, että edelleen Helsingin keskeisille paikoille, kuten Herttoniemeen jää teollisuusalue. Kahden metroaseman välissä olisi sopivaa maata asunnoillekin. On vaikea perustella, miksi vaikkapa autokauppa on näin keskellä kaupunkia, kun mm. ilmailuharrastajat häädetään Malmin kentältä asuntojen tieltä.
Helsinki saattaa saada uuden keskustamaisen alueen. Pasila – Vallila – Kalasatama -akseli nostetaan uudenlaiseksi kehittämisen alueeksi.
Viheralueet on nostettu yhdeksi kantavaksi teemaksi. Keskuspuistoa ja viheralueita nostetaan yhdeksi Helsingin vahvuuksista. Tiivistämällä periaatteessa pitäisi kyetä säästämään laadukkaita, tärkeitä viheralueita. Merellisyys näkyy hyvin!
Mitä huonoa?
Viheralueiden todellisuus todellisuudessa. Yleiskaavaluonnos on erittäin strateginen tarkkuudeltaan. Mukana ei ole enää tarkkoja aluerajauksia. Kartta koostuu 100 x 100 metrin ruuduista, joissa on aina vain pääkäyttötarkoitusta kuvaava merkintä. Näin vaikkapa asuntovaltaisuuden merkintä voi peittää alleen mukana kuitenkin olevan virkistysaluemerkinnän. Näin rajankäyntiä tullaan käymään jatkokaavoitusvaiheissa. Se on sekä uhka että mahdollisuus.
Toisaalta strategisuus tarkoittaa huomattavasti vähemmän kaavamerkintöjä. Erityisesti viheralueiden kohdalla tämä voi olla ongelma. Yhdellä merkinnällä katetaan erilaiset viheraluetyypit, kuten vaikkapa metsä, rakennettu puisto tai jopa liikunta-alue. Tämäkin voi ongelmaksi.
On aivan välttämätöntä, että metsäinen suojeluverkosto perustetaan tässä yhteydessä.
Olisiko pitänyt olla tiiviimpää? Rohkeutta on suunnittelijoilla ollut, mutta vaikkapa Urban Helsingin Pro Helsinki 2.0 on paljon tiiviimpi ja on löytänyt hyviä tiivistämiskohteita enemmän. Onko tavoitetaso ollut tarpeeksi korkealla?
Yleiskaavaluonnoksen aineisto on kaupunkisuunnitteluviraston sivuilla ja yleiskaava-sivustolla.
Jos on aikaa vain yhdelle, lue yleiskaavaselostus