Lauantaina Pikku Huopalahdessa kampanjoidaan teemalla ”Kaupunki on lasten”. Onko se sitä? Kahden lapseni synnyttyä kaupungista on löytynyt aivan uusia ulottuvuuksia kuin heitä ennen. Henkilökohtainen todella on poliittista.
Liikkumiseen on tullut uusi näkökulma. Aikaisemminkin esteettömyys on ollut kaupungin suunnittelussa minulle tärkeää. Nyt se on edellytys arjen sujuvuudelle. Jotenkin se kiire vain katoaa, kun ratikkapysäkillä menee kolme vuoroa ohitse, koska matalalattiaosuudet ovat jääneet varikolle. Aikaisemminkin väärin pysäköidyt autot sapettivat, mutta nyt ne ovat todellinen este liikuntaesteiselle tai pyörällä tai lastenvaunujen kanssa liikkuessa.
Kun kahden taaperon kanssa lähtee neuvolaan, sitä osaa arvostaa vaihdotonta joukkoliikenneyhteyttä. Päivittäisten palvelujen, koulujen, päiväkotien ja neuvolan pitäisikin olla kävelymatkan tai nopean joukkoliikenneyhteyden päässä. Tänään Helsingin sanomat kirjoittaa neuvoloiden terveydenhoitajien vähäisyydestä. Ongelmana on, että hoitajat eivät viihdy työtaakan takia Helsingissä. Kaupungin pitäisikin olla reilu ja ennustettava työnantaja, jossa johtaminen ja työolot ovat kunnossa. Tehdessäni työelämän tutkimusta minulla vahvistui käsitys siitä, miten hyvä työnantaja osaa räätälöidä työmäärän oikein.
Puistot ja lähimetsiköt ovat aina olleet henkireikiä kaupungin melskeessä. Nykyään en tulisi toimeen ilman lähileikkipuistojani. Olen iloinen, että olemme pystyneet säilyttämään kaupungin rannat yleisessä käytössä ja että kaupunkiin tulee taas lisää siirtolapuutarhoja ja mökkialueita.
Vihreät ovat järjestelmällisesti pitäneet kaupungin talousarvioneuvotteluissa esillä neuvoloiden, päiväkotien ja koulujen määrärahoja. Pystyimme torppaamaan kouluihin kohdistuneet säästöt tänä syksynä. Vihreiden ehdotuksesta kouluille ja päiväkodeille lisättiin erityisiä määrärahoja alueille, joilla tilanne on erityisen haastava. Kuten paljon maahanmuuttajia tai työttömyyttä. Tällä toivottavasti ehkäistään asuinalueiden eriytymistä ja tasoitetaan eroja. Siihen pyrkii myös sekoittava asuntopolitiikka: vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja rinnakkain.