Kenen rannat nämä ovat? Saako niille rakentaa tornitaloja? Saako merta täyttää rakennusmaaksi?
Tänään (13.9.) Stadin Rantaryhmä on koonnut väkeä Tieteiden talolle keskustelemaan Merellisen Helsingin tulevaisuudesta. Panelistit laitetaan pohtimaan tärkeitä kysymyksiä.
Rantojen pitäisi olla avoimia, kaikkien helsinkiläisten käytössä. En pidä siitä, että yhteistä omaisuutta rajataan yksityiskäyttöön. Jos haluaa oman rannan talollensa, sen voi saada helpommin jostain muusta kaupungista. Rantoja pitkin pitäisi päästä kulkemaan pyörällä, kävellen, juosten.
Suhtaudun tornitaloihin innostuksella ja varauksella. Pidän Helsingin silhuetista, mutta minusta se ei mene pilalle korkealla rakentamisella huolella ja valituille paikoille. Kalasatamaan, Keski-Pasilaan (joka nyt ei olekaan rannalla), niihin tornitalot sopivat. Länsisatamasta katsoen silhuetti on erilainen kuin kauppatorin kohdalla.
Merta voi täyttää, mutta vain tarkoin valituilla alueilla. Jätkäsaaren kaavoitus nojaa täyttöihin, ja sinne se sopii. Koivusaaressa osa suunnitelmista on ihan liian suureellisia. Jos täydennysrakentamiskohteita tarvitaan, vihreät ovat ehdottaneet että kaupungin sisääntuloväyliä muutetaan kaduiksi. Siten saataisiin merkittävät lisärakentamismahdollisuudet parhaille mahdollisille paikoille.Myös uudet merelliset kaupunginosat, kuten Kruunuvuori pitää kytkeä toimivalla joukkoliikenteellä heti alusta asti kantakaupunkiin.
Merellisyyteen liittyy se, että Helsinkiin pääsee keskustaan laivalla ja veneellä. Uusia merellisiä kohteita saataisiin, jos armeijan saaret saataisiin avoimeen käyttöön. Joillekin niistä saisi asumista, mutta osa toimisi luontevina virkistysalueina ja luontokohteina.
Rantarakentamisessa pitää olla säännöt. Östersundomiin vihreät esittivät vaihtoehtoa, jossa viherkäytävät olisivat nykyistä ehdotusta paremmin turvattu. Ja jossa Natura-alueista ei tarvitsisi käydä turhaa eipäs-juupas-väittelyä. Ne ovat arvokkaita luontokohteita.