Avoimia kysymyksiä Guggenheimissa

Guggislaiset haluaisivat siis tulla Helsinkiin. Sehän on mainiota, olemme siis houkutteleva kaupunki. Suhtaudun hankkeeseen erittäin myönteisesti, mutta vielä on paljon tietoa tarvitaan ennen päätöstä:

 

1. Haluan tietää vielä:

–  hankkeen rahoitus yksityiskohdiltaan. Kaupunginjohtajan mukaanhan kustannukset olisivat noin 8 miljoonaa euroa vuotuiset nettomenot kiinteistöyhtiölle, kaupungille noin 3,7 miljoonan euron menonlisäys ja ainakin 10 meuroa tässä väliajalla ylösnostokustannukset. Minusta itse museorakennuksen rakentamiseen pitää saada yksityistä rahoitusta. Sehän maksaisi nyt arviolta 130-140 meuroa jota kaupunki ei voi rahoittaa yksin.

– valtion rooli hankkeessa. Valtiohan hyötyisi verotuloista.

– mikä olisi museon organisaatio, eritoten sen suhde kaupunkiin ja kaupungin taidemuseoon.

– että konsepti todella tukee myös paikallisia taiteilijoita ja kulttuuritoimijoita, antaisi heille aivan uusia tilaisuuksia saada töitään esille

 

2. Hankkeessa hyvää tässä vaiheessa

– tilan konsepti kuten se on nyt on hahmoteltu: uutta museoajattelua, taidekasvatusta, museoteknologian laboratorio, design ja arkkitehtuuri

– Guggenheimin vetovoima, arvio matkailijavirroista on 500 000–550 000 kävijää vuodessa. Kelpaa minulle. Lisenssi olikin edullisempi kuin luulin eli 20 vuoden aikana 30 miljoona dollaria. Olen samaa mieltä kaupunginjohtaja Pajusen kanssa että se pitää saada kasaan muualta kuin kaupungilta eli kumppanuudella elinkeinoelämän kanssa. Luulisi kiinnostavan elinkeinoelämää.

 

Valtuusto päättää helmikuussa, lähteekö se hankkeeseen mukaan.


Posted

in

,

by

Tags: