Helsingin peruskouluissa tapahtuu innostavia asioita. Uusi ilmiöpohjaiseen oppimiseen perustuva opetussuunnitelma otetaan käyttöön. Samalla yritetään ottaa iso harppaus digiloikan muodossa.
Tämä kaikki kuitenkaan tapahdu itsestään. Perusopetuksessa tällä hetkellä vain viidennes oppilaista käyttää päivittäin tieto- ja viestintäteknologiaa. Loikka vaatii siis vielä paljon. Opettajien osaamisessa on myös suuria eroja.
Takavuosina kaverini kysyi suosikkikaupunkejani Euroopassa. Mainitsin Barcelonan, Berliinin ja Kööpenhaminan. “Helsinki on kuitenkin maailman paras kaupunki”, lisäsin. Tämä tunne on vain vahvistunut.
Niin paljon on tapahtunut viime vuosina. Itseensä käpertyneestä, talvikuukausina masentuvasta, hieman harmaasta ja kuluneesta kaupungista on sukeutunut oikea kansainvälisen mittaluokan metropolin alku. Kaupunki,
Kun kokoomushallitus kirjoitti taannoin hallitusohjelmaansa tilannekuvaksi ”Naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia”, minulla kiehahti.
Sadan vuoden ajan me naiset olemme taistelleet saavuttaaksemme tasa-arvoisen aseman suomalaisessa yhteiskunnassa. Edistystä on tapahtunut ja paljon on saavutettu. Mutta ei. Vieläkään ei voi sanoa, että miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia.
Naisten ja miesten palkkaero on edelleen aivan todellinen.
Helsingin seutu kasvaa. Helsingin kaupungin tavoitteena on saada 260 000 uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä. He tarvitsevat työpaikkoja ja koteja. Jo nyt keskituloisen on vaikea löytää kohtuuhintaista asuntoa. Helsingin seudun rakentaminen toimii koko seudun ja laajemmin koko Suomen talouden veturina. Asuntojen hintojen nousu on saatava taittumaan pian.
Siihen on monta eri keinoa.
Helsinki on ainutlaatuinen kokonaisuus. Tietyllä tapaa monta kaupunkia kaupungin sisällä. Päiväkävely Herttoniemessä on eri asia kuin kävely Töölössä. Kaupunginosissa on oma henki, omanlaisensa tunnelma.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä olen saanut olla päättämässä tuhansien kotien rakentamisesta. Suurin osa niistä on otettu ilolla vastaan. Vanhat taloyhtiöt ovat itse halunneet rakentaa lisäkerroksen tai uuden talon voidakseen rahoittaa tulevat remontit.
Oma ponteni, joka koski Koillis-Lauttasaaren kulttuuriympäristöä ja pohjoisen Lauttasaaren täydennysrakentamista. Kopioin vastauksen melkein kokonaan tähän, koska siinä oi mielenkiintoista tietoa. Yleiskaava määrää, että koko kaava-alueella suunnittelussa tulee ottaa huomioon maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt ja niiden ominaispiirteet sekä muinaismuistolain nojalla suojellut kohteet. Yleiskaava määrää myös luontoarvojen säilyttämisestä ja paikallisen viheralueverkoston jatkuvuudesta.